Ruotsin hallituksen tilaamassa selvityksessä arvioidaan, että Ruotsin Nato-jäsenyys toimisi Venäjälle pelotteena niin, että konfliktin riski Itämerellä pienenisi.
Asiasta kertoo uutistoimisto TT, joka on saanut toistaiseksi julkaisemattoman selvityksen nähtäväkseen.
Konflikteja karkottavana tekijänä pidetään Ruotsin aseman selkiytymistä suhteessa Natoon. Selvityksen mukaan Nato-jäsenyys poistaisi epäselvyyden sen suhteen, miten Ruotsi tulee reagoimaan mahdollisessa konfliktissa muiden Nato-maiden kanssa.
Raportissa sanotaan TT:n mukaan, että arvioissa pitää ottaa huomioon, miten pitkälle Ruotsin nykyinen yhteistyö sotilasliitto Naton ja toisaalta Suomen kanssa voi kehittyä. Vakautta Itämeren alueella voi osaltaan vahvistaa myös Suomen ja Ruotsin syvenevä puolustusyhteistyö.
Jos Naton asema Ruotsin maaperällä vahvistuisi, Venäjä voisi osaltaan lisätä varusteluaan Itämeren alueella, selvityksessä arvioidaan.
Selvityksen mukaan mikään ei sen sijaan viittaa siihen, että Natolla olisi mielenkiintoa sijoittaa ydinaseita Ruotsin maaperälle.
Johtaisi poliittiseen kriisiin
Selvityksen mukaan Ruotsin Nato-jäsenyyshakemus johtaisi poliittiseen kriisiin Venäjän kanssa. TT kirjoittaa, että Venäjän reaktioiden odotetaan ”kuitenkin rajoittuvan" kovaan retoriikkaan, vaikuttamisyrityksiin, taloudellisiin toimiin ja sotilaalliseen uhkaan.
Selvityksessä huomautetaan, että aiemmin Naton laajentuessa uusiin maihin Venäjä on lopulta hyväksynyt tapahtuneen.
Arvio on, että Ruotsin mahdollisen Naton jäsenhakemuksen käsittely veisi 12–15 kuukautta ja että maa toivotettaisiin tervetulleeksi sotilasliittoon.
Ruotsin ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä käsittelevä selvitys on määrä julkaista kokonaisuudessaan lähiaikoina. Selvitysmiehenä on toiminut suurlähettiläs Krister Bringéus. Selvityksessä ei oteta kantaa siihen, pitäisikö Ruotsia liittyä Natoon vai ei.
Katso muita Nato-aiheisia videoitamme:
3:32
1:53
0:36
3:08
1:44
2:56
11:44
