Siikarysään oli uinut Merenkurkussa Suomen oloissa hyvin harvinainen otus. Turun meripelastuskeskus sai ilmoituksen rysään tarttuneesta valaasta hieman ennen kahta iltapäivällä.
Epäonninen vierailija oli meripelastuskeskuksen mukaan tarttunut siikarysään Merenkurkussa Bergön pohjoispuolella.
Tehtävään hälytettiin Vallgrundin merivartioaseman partio, joka alkoi irrottaa sitä. Paikalle saapui myös useita huviveneilijöitä, mutta partion oli rajoitettava niiden pääsyä alueelle, koska valas tuli useasta veneestä hermostuneeksi.
Partio sai lopulta noin 7–8 metrin pituisen valaan vapautetuksi verkosta ja eläin pääsi uimaan vapaasti. Suhteellisen hyväkuntoisen oloinen valas ei kuitenkaan poistunut alueelta vaan jäi tapahtumapaikan lähettyville uimaan.
Samu Hiljanen merivartiosta kertoo, että valaan irrottajat arvelevat valaan olleen ryhävalas.
– He olivat googletelleet valasta, ja heidän valistunut veikkauksensa oli, että se olisi ryhävalas. Niistä on tehty Suomessa havaintoja joskus aiemminkin.
Samaan arvioon päätyy kuvan nähtyään valaita harrastava Rauno Lauhakangas.
Hän epäilee valaan päätyneen Perämerelle eksymisen vuoksi. Lauhakangas uskoo yksilön löytävän ennen pitkään takaisin etelämmäksi, kunhan se harhailee aikansa Suomen ja Ruotsin välillä.
– Tarvittaessa ryhävalasta voidaan houkutella etelämmäksi musiikin avulla.
Suomen merialueilla ryhävalaille ei ole paljoakaan ruokaa, mutta tarvittaessa ryhävalas pystyy selviytymään useamman kuukaudenkin ilman ruokaa.
– Jotain silakoita tai kilohaileja se voisi varmaan syödä, Lauhakangas kertoo.
Meripelastuskeskuksen kuva valaasta on tapahtumapaikalta valaan vapautumisen jälkeen.
Rauhoitettu laji
Ryhävalaita on havaittu Suomen merialueilla aiemminkin, mutta harvakseltaan. Lauhakankaan mukaan ryhävalasyksilöitä on bongattu Suomen merialueilta viime aikoina noin joka toinen vuosi.
– Yleensä ne jäävät Puolan ja Saksan rannikolle, Lauhakangas kertoo.
Hänen mukaansa ryhävalaat ovat selvinneet valastuskaudesta kohtalaisen hyvin ja viime vuosina niiden määrä on lisääntynyt. Vielä 1700-luvun karttojen kuvitusten perusteella ryhävalaita tavattiin Suomen rannikoilla useamminkin.
Nykyisin ryhävalaita elelee kaikilla maailman valtamerillä. Kanta on vahvin Atlantin länsiosissa. Laji rauhoitettiin vuonna 1966.
Nimeksi tuli Lotta
Samu Hiljanen kertoo, että meripelastuskeskuksen väki on antanut harvinaisen vieraalle jo nimenkin.
– Lotanpäivän kunniaksi valas nimetään Lotaksi.
Suomessa havaitut valaatSuomen nykyisillä aluevesillä on havaittu varmasti ainakin 6 valaslajia: delfiini, pullokuonodelfiini, pyöräinen, maitovalas, lahtivalas ja ryhävalas. Näistä vain pyöriäisestä tehdään havaintoja jotakuinkin säännöllisesti, muista vain satunnaisesti. Lisäksi Suomessa on 1940-luvulla löydetty maalta muutamia sinivalaan selkänikamia, joiden ikää ei ole pystytty määrittämään. Nykyisin Venäjään kuuluvalta Terijoelta löydettiin vuonna 1935 valkokuonodelfiini, jonka jäännökset ovat Helsingin ylipiston kokoelmissa. Venäjän Petsamossa, joka 1920–1940-luvuilla oli osa Suomea, elää miekkavalaita. (Lähde: Wikipedia.) |
Juttua muutettu kello 17.15. Valas oli uinut siikarysään Merenkurkussa, ei Turussa.