Myrskyisää hallituskautta luotsannut Suomen entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei tänään julkaistussa kirjassa ainakaan suoraan sano katuvansa mitään pääministerikautensa aikana tekemäänsä. Sipilä sanoo, että neljä hänen asettamastaan viidestä tavoitteessa meni hallituskaudella läpi, vain sote epäonnistui.
– Minulla oli aavistus, että menetämme kannatustamme. Aika paljon veimme asioita eteenpäin, ja ehkä turhan paljon saimme köniin siitä. Minun täytyy katsoa peiliin vaalitappion takia, Sipilä vastaa kirjassa kysymykseen, tekisikö hän jotain toisin, jos hän olisi tiennyt, millaisen hinnan keskusta maksoi talouden laittamisesta kuntoon.
Sipilä sanoo Risto Uimosen kirjoittamassa Tulos tai ulos: Juha Sipilän myrskyisä pääministerikausi -kirjassa, että hänen olisi pitänyt priorisoida asioita toisin puolueen näkökulmasta. Sipilän mukaan kaikki se olisi ollut kuitenkin pois työllisyyden puolesta käydystä taistelusta.
Häntä harmittaa, että hallitusneuvotteluissa jouduttiin keskittämään huomio säästöihin.
– Meidän olisi pitänyt sopia jo silloin yksityiskohtaisesti soten rakenteesta, koska silloin olisi ollut voimaa tehdä niin. Minulle syntyi hallitusneuvottelussa vahva luottamus hallituskumppaneihin. En ymmärtänyt, että sotesta voisi tulla niin kova vääntö kuin siitä tuli.
Tänään julkaistussa kirjassa käydään läpi Sipilän hallituksen taipaleen merkittävimpiä hetkiä, kuten sote- ja kiky-kiistoja, Yle-gatea, perussuomalaisten hajoamista sekä hallituksen eroa. Sipilän lisäksi kirjassa on haastateltu muun muassa kokoomuksen puheenjohtajaa Petteri Orpoa, entistä ulkoministeriä Timo Soinia, Sipilän puolisoa Minna-Maaria Sipilää sekä presidentti Sauli Niinistöä.
Sipilää on haastateltu pitkin hallituskautta ja sen jälkeen, mutta mitään kovin uutta tai raflaavaa kirja ei tarjoa. Se on pikemmin kooste viime hallituskaudesta.
"Tavoitteen kanssa piti olla periksiantamaton"
Pitkin hallituskautta käytiin useaan otteeseen keskustelua Sipilän mediasuhteesta. Kirjassa Sipilä kertoo ajatuksiaan niin Yle-gatesta kuin julkisuudesta muutoinkin. Myös Sipilän lähipiiri kertoo, miltä pääministerin riepottelu on tuntunut.
Kun Sipilältä kysytään, tekisikö hän pääministerinä nyt populistisempaa politiikkaa, hän vastaa kirjassa, että julkisuus olisi pitänyt yrittää hoitaa toisella tavalla puolueen näkökulmasta. Politiikan sisältöä Sipilä ei kirjan perusteella näytä katuvan.
– En tiedä, miten muuten työllisyysaste olisi noussut viisi prosenttiyksikköä, jos en olisi ollut näin määrätietoinen ja välillä liiankin kova. Tavoitteen kanssa piti olla periksiantamaton. Sitä testattiin joka puolelta, hän sanoo.
Sipilä sai erotessaan ymmärrystä Niinistöltä
Sipilän hallituskauden ehkä dramaattisin käänne koettiin keväällä, kun hän pyysi presidentiltä hallituksen eroa soten kaatumisen takia vain noin kuukausi ennen vaaleja.
Sipilä kertoo kirjassa saaneensa presidentti Niinistöltä ymmärrystä. Myös Niinistö vahvistaa, ettei hän yrittänyt taivutella pääministeriä jatkamaan soten kaatumisen jälkeen.
– Sipilä kävi todellakin itsensä kanssa keskustelua ja oli selvästi siinä asennossa, ettei hän saanut käännettyä itseään muuhun asentoon. Hän koki, ettei voi toimia vastoin sisäistä tuntemustaan. Sanoin muistaakseni hänelle, että kun minulla itselläni on ollut vahva tunne, miten minun on pakko toimia, olen tehnyt niin, kun en ole voinut itseäni muuttaa siinä kohdassa, Niinistö sanoo.
Sen sijaan Orpo ja sinisen tulevaisuuden silloinen puheenjohtaja, eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho vastustivat hallituksen eroa. Sipilän mukaan he sanoivat eron mitätöivän sen, mitä työllisyydessä ja taloudessa sekä muissa asioissa oli saatu aikaan. Terho vetosi Sipilään, ettei tämä eroaisi, ja totesi eron olevan tarpeeton..
– Miksi hallituksen pitäisi erota loppumetreillä, kun kukaan ei odota meiltä hallituksen eroa? Ero vain maksimoi draaman. Sanoin, että mietitään, onko se viisasta ja mitä siitä seuraa, Terho sanoo kirjassa.
Orpo sanoi puolestaan halunneensa kuulla Sipilältä pääministerin analyysin siitä, mitä erosta seuraa ja mitä se merkitsee poliittisessa tilanteessa vaalien alla.
– Minulle se ei ollut mikään pieni asia, että pääministeri tuli ja sanoi eroavansa ja aikoi jättää jo tunnin kuluttua presidentille eroilmoituksen Mäntyniemessä.
Orpo kertoo ehdottaneensa pientä taukoa, jonka aikana hän keskusteli erityisavustajansa kanssa.
– Päätin sitten, että annetaan vain pääministerin pyytää eroa, mutta kokoomus ei ole eronpyynnössä mukana. Emme lähde tueksi tälle tempulle, Orpo kertoo.
Erosta "pelkästään kiittävää palautetta"
Sipilä kertoo kirjassa saaneensa heti eroilmoituksensa ja lauantaisen Ykkösaamun haastattelun jälkeen palautetta enemmän kuin koskaan ennen, ja se oli pelkästään kiittävää.
Kirjassa kerrotaan myös, kuinka presidentti Niinistö oli eri linjoilla Sipilän kanssa hallituksen jatkosta perussuomalaisten hajottua. Kesällä 2017 Sipilä oli jo matkalla Niinistön luokse pyytämään hallituksen eroa.
Hän kuitenkin kääntyi takaisin kuultuaan, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä oli hajonnut ja että 20 puolueen kansanedustajaa oli perustanut Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän. Ryhmä antoi tukensa Sipilän hallitukselle.
Niinistö sanoo, että hän olisi pitänyt parempana eronpyyntöä ja sitä, että Sipilä olisi muodostanut uuden hallituksen vaikka seuraavana päivänä samalle pohjalle.