Keskeisin uhka Suomen sisäiselle turvallisuudelle on laajeneva ja monimuotoinen syrjäytyminen, todetaan tänään julkaistussa sisäministeriön sisäisen turvallisuuden strategiassa. Äärimmäisiä seurauksia ovat rikollisuus, radikalisoituminen ja ääriliikkeiden voimistuminen.
Sisäministeriön mukaan suomalaisten turvallisuudentunne on heikentynyt viime vuosina. Tällä on raportin mukaan merkitystä, sillä esimerkiksi informaatiovaikuttamisessa ja terrorismissa pyritään hyödyntämään juuri vähentynyttä turvallisuudentunnetta.
Entistä heikommasta turvallisuudentunteesta huolimatta Suomi on selvityksen mukaan jo nyt useilla mittareilla maailman turvallisin maa. Strategia keskittyykin erityisesti sellaisiin ilmiöihin, joissa turvallisuusriskit ovat kohonneet edellisvuosista ja joihin on puututtava ajoissa.
Syrjäytyminen uhkaa nuoria miehiä
Syrjäytyminen ja huono-osaisuus uhkaavat raportin mukaan kasautua tietylle ihmisryhmälle. OECD:n selvityksen mukaan yli viidennes suomalaisista 20–24-vuotiaista miehistä on työttömänä eikä osallistu koulutukseen. Nuorten osuus on noussut vuodesta 2011 lähtien.
Syynä syrjäytymiseen ovat usein mielenterveysongelmat, mutta sitä tuottavat myös muun muassa pitkään jatkunut taantuma ja työttömyys sekä päihdeongelmat.
Eriarvoistuminen ja syrjäytymisen keskittyminen johtavat siihen, että arjen turvallisuusongelmat kasautuvat – alle viisi prosenttia tekee puolet kaikista rikoksista, ja 10 prosenttia kokee kaksi kolmasosaa kaikesta väkivallasta. Rikosten uhrit ja tekijät ovat usein samoja henkilöitä eri elämänvaiheissa.
Yksi strategian tavoitteista onkin, että nuorten syrjäytymiskehitykseen puututaan mahdollisimman varhain monin tavoin muun muassa eri viranomaisten yhteistyötä parantamalla.
– Varmistetaan turvallisuusviranomaisten ja terveydenhuollon saumaton yhteistyö mielenterveysongelmista johtuvan väkivallan ja rikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi ja selvitetään säädösmuutostarpeet ja toteutetaan ne, kuuluu yksi strategian tavoitteista.
Hallitsematon maahantulo lisääntyy tulevaisuudessa
Eurooppaan nyt kriisimaista suuntautuva hallitsematon maahantulo sekä tulevaisuuden ilmastopakolaisuus nähdään keskeisinä turvallisuusuhkina. Kotoutuminen, integroituminen ja osallistuminen koulutukseen ja työelämään ehkäisevät syrjäytymistä ja näköalattomuutta, jotka toimivat ääriliikkeiden polttoaineena niin kriisimaissa kuin Suomessakin. Riskiksi nähdään myös maahanmuuttajayhteisöjen keskittyminen tietyille alueille.
– Maahantuloon liittyy turvallisuusriskejä, kuten terrorismiyhteyksiä, ulkomaalaisvastaisten ääriliikkeiden nousua sekä erimuotoista rikollisuutta. Maahanmuuton on pysyttävä hallittuna, raportissa todetaan.
Samalla maahanmuuttoa pidetään selvityksessä voimavarana, sillä Suomen huoltosuhde heikkenee edelleen väestön ikääntyessä.
Muuttoliikkeen ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa entisestään juuri ilmastonmuutoksen ja luonnonkatastrofien takia. Vuonna 2030 jo viidenneksen pääkaupunkiseudun väestöstä arvioidaan olevan vieraskielisiä.
Myös maahanmuuton myötä kasvava äärioikeiston ja autoritääristen ideologioiden nousu ja sen liepeillä tapahtuva radikalisoituminen koetaan uhaksi.
Uhkiin varaudutaan sisäministeriössä keräämällä, analysoimalla ja raportoimalla tietoa keskeisiksi tunnistetuista sisäisen turvallisuuden ilmiöistä. Uuden palvelun on tarkoitus tuottaa tietoa viranomaisten lisäksi myös järjestöille ja elinkeinoelämälle.
Lisäksi pyritään lisäämään tutkimustietoa terrorismista ja väkivaltaisesta radikalisoitumisesta ja muutetaan lainsäädäntöä.
– Toteutetaan lainsäädäntöhankkeita hybridi- ja informaatiovaikuttamisen uhkiin varautumiseksi, laittomaan maahantuloon, terrorismiin, ääriliikkeisiin sekä verkko- ja talousrikollisuuteen varautumiseksi, strategiassa kerrotaan.
Some, valheet ja kybervaikuttaminen aiheuttavat vastakkainasettelua
Raportissa nähdään turvallisuusuhaksi myös sosiaalisessa mediassa ja netissä nopeasti leviävä valheellinen tieto.
– Verkossa on mahdollista mustamaalata ja uhkailla ihmisiä vailla pelkoa oikeusjärjestelmän rajoitteista, raportissa sanotaan.
Samalla kun kaikki on entistä riippuvaisempaa informaatioteknologiasta, tekee se osan yhteiskunnan toiminnoista myös haavoittuviksi esimerkiksi kybervaikuttamiselle. Nopea teknologinen kehitys on omiaan myös tuottamaan syrjäytymistä, sillä osa voi tipahtaa kehityksen kelkasta.
Esimerkiksi sosiaalisen median kautta tapahtuva Suomen ulkopuolelta tuleva mielipidevaikuttaminen yleistyy ja yrittää vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Avoin yhteiskunta mahdollistaa jopa sisäisen keskustelun kriisiyttämisen ja yritykset manipuloida poliittista ilmapiiriä.
Vastavoimana esimerkiksi informaatiovaikuttamiselle toimii osaltaan Suomen korkea koulutustaso. Strategiassa todetaankin, että lasten ja nuorten turvallisuustaitoja opetuksessa sekä lasten ja nuorten monilukutaitoa on vahvistettava lainsäädäntöhankkeiden ja muiden parannusten lisäksi.
2:39
1:59
