Ministeriön uusi riskiarvio: Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa Suomeen merkittävästi ja pitkäaikaisesti

Arviossa on esitelty kaikkiaan 21 erilaista yhteiskuntaan kohdistuvaa uhkamallia tai häiriötilannetta. Niiden vaikutuksia on arvioitu seitsemästä eri näkökulmasta, joita ovat muun muassa sisäinen turvallisuus, puolustuskyky, talous, henkinen kriisinkestävyys sekä sisäinen turvallisuus.

Edelliseen, vuonna 2018 julkaistuun, riskiarvioon verrattuna Venäjän vaikutusta käsitellään nyt useammassa osiossa. Venäjän vuosi sitten aloittama hyökkäys Ukrainaan on raportin mukaan epävakauttanut Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä merkittävästi ja pitkäaikaisesti.

– Venäjä on yhä valmiimpi loukkaamaan valtioiden suvereniteettia ja ajamaan omia turvallisuuspoliittisia intressejään aiempaa häikäilemättömämmin, raportissa todetaan.

Raportissa arvioidaan, että paluu sääntöpohjaisiin ja yhteistyöhön perustuviin Venäjä-suhteisiin näyttää epätodennäköiseltä tulevina vuosina.

Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa

Lähialueen sotilaallinen tilanne on tällä hetkellä rauhallinen, eikä Suomeen kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, raportissa todetaan. Sotilaallisella voimankäytöllä katsotaan olevan kaikkein vakavimmat vaikutukset yhteiskuntaan, kun vertaillaan eri häiriötilanteiden vaikutuksia.

Suomen Nato-jäsenyydestä raportti toteaa, että toteutuessaan jäsenyys lisää sekä Suomen että Itämeren alueen turvallisuutta ja vakautta. Nato-jäsenyyden myötä Suomi on myös osa Naton yhteistä puolustusta ja puolustusliiton sopimuksen viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. 

Disinformaatio uhka demokratialle

Merkittäviä vaikutuksia katsotaan olevan myös informaatiovaikuttamisella. Raportin mukaan disinformaation tahallinen levittäminen, vihapuhe ja verkossa tapahtuva häirintä ovat nousseet demokratiaa, ihmisten yhdenvertaisuutta, sananvapautta sekä lehdistönvapautta uhkaaviksi tekijöiksi.

Suomen osalta disinformaatiota on raportin mukaan levitetty muun muassa hallituksen päätöksistä, kansalaisten oloista ja kohtelusta sekä viranomaistoiminnasta. Lisäksi esimerkiksi Suomen historiaa koskevia faktoja on vääristelty ja tapahtumista on levitetty disinformaatiota.

Informaatiovaikuttamiseen kuuluu myös yhteiskunnan sisäisten jakolinjojen ja yhteiskunnallisen tyytymättömyyden hyväksi käyttäminen.

– Esimerkiksi Covid-19-pandemian aikana Suomessa on nähty koronavirukseen ja rokotteisiin liittyvän disinformaation levittämistä sekä viranomaisten, tutkijoiden, toimittajien ja päättäjien häirintää ja jopa uhkailua niin sosiaalisessa mediassa kuin sen ulkopuolellakin, raportti toteaa.

Riskiarvion mukaan Suomeen kohdistuneella informaatiovaikuttamisella ei toistaiseksi ole ollut laajamittaista tai lamauttavaa vaikutusta yhteiskunnan toimintakykyyn. Ihmisten vahva luottamus instituutioihin, viranomaisiin, oikeusvaltioon, demokratiaan sekä mediaan suojaavat suomalaista yhteiskuntaa informaatiovaikuttamisen vaikutuksilta.

Laajamittaisella maahantulolla vakava vaikutus sisäiseen turvallisuuteen

Viime vuosina yhtenä hybridivaikuttamisen keinona on nähty turvapaikanhakijoiden käyttäminen painostuskeinona. Esimerkiksi Valko-Venäjä ohjasi puolitoista vuotta sitten suuren määrän turvapaikanhakijoita Puolan rajalle. 

Sisäministeriön riskiarvion mukaan Suomeen kohdistuvan laajamittaisen tai välineellistetyn maahantulon tilanteessa on riskinä, ettei maahantulijoiden rekisteröintiä ja vastaanottoa pystytä järjestämään hallitusti eikä oleskelulupamenettelyä toteuttamaan nopeasti ja tehokkaasti. Maahantulijoiden käyttämisellä painostuskeinona olisi arvion mukaan vakavasti vaarantava vaikutus sisäiseen turvallisuuteen. Henkiseen kriisinkestävyyteenkin vaikutus olisi merkittävä.

– Jos maahantulo johtuu Suomeen kohdistuvasta hybridivaikuttamisesta, operaatioon saattaa sisältyä myös informaatiovaikuttamista, jolla pyritään polarisoimaan keskustelua ja tätä kautta tuottamaan ja vahvistamaan vastakkainasettelua. Tällainen tilanne voi vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta ja sillä voi olla myös merkittäviä poliittisia vaikutuksia, raportti toteaa.

Päivitetty kansallinen riskiarvio on laadittu sisäministeriön johdolla, laaja-alaisesti eri toimijoiden yhteistyönä. Arvion tarkoituksena on toimia varautumisen tukena, ja sen laadinnan taustalla on EU:n pelastuspalvelumekanismi.