Oulun Kärpät on vakuuttanut muullakin tavalla, kuin vain viisikkopelaamisellaan. Oululaisten alivoimapelaaminen on ollut melkein läpi kauden SM-liigan parasta. Senkin tehokkuus juontaa juurensa pelitavan perusperiaatteista, kirjoittaa MTV Urheilun toimittaja Otto Leinonen.
Erikoistilannepelaaminen on vuodesta toiseen erittäin tärkeää.
Kyseessä on toki vanha klišee, mutta varsinkin pudotuspelien pienten marginaalien maailmassa erikoistilannepelaamisen merkitys korostuu.
Kärppien yksi aseista tällä kaudella on ollut alivoimapelaaminen ja se onkin tällä hetkellä SM-liigan parasta. Oululaisjoukkueen alivoimaprosentti on 51 pelatun ottelun jälkeen huima 90,00.
Jatkuvaa liikettä
Niin kuin viisikkopelaamisessakin, alivoimalla pelatessaan Kärppien pelaajat pyrkivät olemaan jatkuvasti liikkeessä.
Kärpät pyrkii kiekonriistoihin jo vastustajan puolustusalueella, vaikka oululaisilla onkin yksi pelaaja vähemmän kaukalossa.
Kärppien kärkikarvaaja antaa mailapainetta ja siten häiritsee vastustajan hyökkäyspelaamisen rakentelua. Näissä tilanteissa Kärppien kärkikarvaajat myös vaihtavat paikkoja keskenään, sillä taustalla oleva hyökkääjä pyrkii lukemaan ja ennakoimaan vastustajan liikkeen.
Kärppien hyökkääjät iskevät heti kiekolliseen pelaajaan kiinni, jos vastustajan pelaajan kehonkieli ja siten kiekonkäsittely on varovaista ja epävarmaa.
LUE MYÖS: Näkökulma: SM-liigan kellariin juuttunut pikkuseura maksaa kovan hinnan kiekkoromantiikastaan
Mikäli Kärppien hyökkääjä jää jälkeen, aloittaa tämä rajun jalkatyön ehtiäkseen vielä puolustuspäähän apuun. Samalla hän pystyy antamaan takapainetta kiekolliseen pelaajaan.
Mikäli vastustajan kiekonkuskaaja ajautuu laitaan, pyrkii Kärpät saamaan sinne ylivoimatilanteen – kiekolliseen pelaajaan isketään heti puolustussiniviivan kohdalla kiinni. Näin Kärpät pyrkii riistämään kiekon, hidastamaan hyökkäystä tai pakottamaan vastustajan tekemään jonkin hätäisen ratkaisun.
Kärpätkin joutuu vetäytymään alivoimamuodostelmaan vastustajan pystyessä rauhoittamaan tilanteen hyökkäysalueellaan ja aloittamaan pakkopelin.
Pakkopelinkin aikaan Kärpät pyrkii antamaan paineen kiekolliselle pelaajalle. Sitä ei tehdä tyhmästi ja ajeta vastustajasta ohitse, vaan sopivalta etäisyydeltä annetaan mailapainetta ja otetaan oman mailan asennoilla vaarallisimmat syöttösuunnat pois, kuten keskusta: neliön läpi ei saa mennä kiekkoja.
Samalla oman vartalon käytöllä pyritään peittämään vaarallisimmat laukaisuväylät sekä yritetään peittää laukauksia.
Kärppien pelaajat eivät kuitenkaan heittäydy makaamaan jään pintaan peittäessään laukausta. Pelaajat peittävät laittamalla toisen polven jäähän – jos laukaus pysähtyy vartaloon tai maalinedusruuhkaan, pystyvät pelaajat heti reagoimaan irtokiekkoihin.
Lasse Kukkonen on Kärpille tärkeä alivoimapelaaja.
Hyökkää myös alivoimalla
Kuten viisikkopelaamisessa, alivoimallakin Kärpät on erittäin vaarallinen vastaiskujoukkue.
Mikäli Kärpillä on kiekonriiston jälkeen sauma hyökätä itse, ampaisee oululaiset salamannopeasti vastahyökkäykseen. Kärppien pelaajat pystyvät ennakoimaan kiekonriiston jälkeisiä tilanteita hyvällä havainnoinnilla sekä sillä, että näitä tilanteita on selkeästi harjoiteltu.
Pelaajat ovat lähellä toisiaan, jolloin Kärpät pystyy alivoimallakin etenemään lyhyin syötöin. Alivoimalla hyökkäämisessä on omat riskinsä, mutta se on samalla tehokas tapa saada vastustajan ylivoimakentällinen hieman sekavaan tilaan.
Hyvin usein jääkiekkojoukkueella on hieman sekakentälliset erikoistilanteissa – etenkin ylivoimapelaamisessa.
Kun Kärpät hyökkää alivoimalla, voi vastustajan puolustajan paikalla pelata puolustajan sijaan hyökkääjä, mikä ei ole optimitilanne vastustajan kannalta.
Mikäli omasta hyökkäyksestä alivoimalla ei tule maalia, tai jos kiekonriisto tapahtuu hyökkäysalueella, syöttää Kärpät kiekon alas omalla puolustusalueella olevalle puolustajalle. Tällöin vastustajan ylivoimaviisikko joutuu puolustamaan eteenpäin.
Kärpät houkutteleekin vastustajan viisikon lähelle, jonka jälkeen se lähettää kiekon varmasti takaisin vastustajan päätyyn. Näin ollen vastustaja joutuu jälleen kääntämään menosuuntansa ympäri, ja se puolestaan kuluttaa kellosta aikaa sekä turhauttaa pelaajia.
Sidoksissa viisikkopelaamiseen
Toki tähän kaikkeen vaikuttaa se, minkälaisia alivoimapelaajia joukkueella on käytössä. Kärpät pystyy heittämään jäälle Lasse Kukkosen, Atte Ohtamaan, Oskar Osalan ja Jussi Jokisen kaltaisia pelaajia. Tämä edesauttaa edellä mainittujen tekojen suorittamista.
Silti Kärppien alivoimapelaaminen on hyvin organisoitu ja harjoitettu. Kärpät on myös varmaankin tutkinut ennen otteluita vastustajien ylivoimapelaamista.
Se on myös sidoksissa viisikkopelaamisen perusperiaatteisiin, eli tilanteiden tunnistamisiin, vahvaan jalkatyöhön sekä liikkuvuuteen.
Alivoimapelaaminen onkin Kärppien lyömäase myös pudotuspeleissä.