Jääkiekkoilijana viime kesään asti tunnettu Jesse Rantamäki unelmoi pelaavansa joku päivä ulkomailla. Hän tiesi sisimmässään, että hänen kykynsä riittäisivät pelaamaan vakituisesti myös SM-liigaa. Asiat menivät kuitenkin toisin, ja Vaasan Sport tiedotti kesäkuussa 2018, että Rantamäki joutuu lopettamaan jääkiekkouransa 21-vuotiaana terveydellisten syiden vuoksi.
– Oikea ranteeni leikattiin pari–kolme kertaa. Sillä vaivalla ei jääkiekkoa oikein enää loppuviimein pelata. Ranne tuli kuntoon, muttei jääkiekkokuntoon, pelaajasopimuksen Koskenkorvan Urheilijoiden Superpesis-joukkueen kanssa vastikään solminut Rantamäki kertoo MTV Urheilulle.
Hyökkääjälupauksen ranne vääntyi ensimmäisen kerran hänen muistojensa mukaan jääkiekkokauden 2015–16 alussa. Tuolloin ranne jäi kivuliaasti jumiin kamppailutilanteessa.
– Pelitilanteissa se meni aina. Oli vähän huonoa tuuria, ja ehkä sitä olisi pitänyt kuntouttaa vähän paremmin. Monia juttuja.
– Kun se meni toisen kerran, tuolloin laukaisutilanteessa, tiedostin, ettei tässä enää montaa vuotta ole. Ei siinä montaa vuotta sitten ollutkaan.
Ranteen voimat palasivat leikkausten jälkeen, mutta kipuilu oli voimakasta. Viime kesän alussa lääkäri lopulta ilmoitti, että Rantamäen pelit jääkiekon parissa olisivat ohi.
Rantamäen ranne ei enää sallinut jääkiekon nopeita vääntöjä. Kaudella 2014–15 SM-liigassa debytoineen hyökkääjälupauksen ottelut miesten pääsarjassa ja Vaasan Sportissa jäivät 22 peliin. Lisäksi hän pelasi kymmeniä junioripelejä Sportin paidassa.
– Olin viime kesänä Tampereelle ajellessani aika varma, että lääkäriltä taitaa tulla sellainen päätös. Tavallaan se oli haikeaa, mutta jotain pientä helpotustakin tilanteessa oli. Oli niin monta vaikeaa kautta, eikä montaa peliä kivuttomasti pelattu. Mitä siinä ehti, 15 vuotta pelata. Mutta kun joku muu sanoo, ettei pysty enää, onhan se vähän vaikea paikka, Rantamäki sanoo.
Rantamäki sopi lääkärikäynnin jälkeen Sportin päävalmentajan Ari-Pekka Pajuluoman kanssa vetävänsä kesän joukkueharjoitusjakson loppuun.
– Siinä minä olin, ja sitten tiedotettiin muillekin.
Rantamäen äänestä ei kuulu katkeruutta, päinvastoin. Seinäjokinen nostaa kirkkaimpina muistoinaan esiin ensimmäiset aikuisten SM-liigaottelunsa kaudelta 2014–15 sekä varhaisvuodet Seinäjoen S-Kiekossa sesongin 2012–13 loppuun saakka.
– Seinäjoella oli hienoja vuosia, kun jätkien kanssa pelasin. Meillä oli hyvä joukkue. Paljon on jäänyt myös kavereita. Edelleen heitä näkee ja heihin on yhteyksissä. Se antaa tosi paljon. Minulla oli lisäksi aina hyvät koutsit, mikä oli päätekijä, että pääsin edes Liigaa pelaamaan.
Rantamäki tahkosi lopulta kolmen SM-liigakautensa aikana tasaisesti aina 7–8 ottelua per sesonki. Tehopisteitä 183-senttiselle ja 92-kiloiselle hyökkääjälle ei kertynyt.
"Peli on aina peliä"
Rantamäen pitää nykytilanteessa positiivisena varsinkin se, ettei aiemmassa kakkoslajissa pesäpallossa ranteeseen tule sellaista vääntöä, joka estäisi lajin tahkoamisen. Vaikka leikattu ranne on oikeassa heittokädessä, Rantamäki pystyy sanojensa mukaan pelaamaan pesäpalloa "kivuttomasti, ihan sataprosenttisesti".
Tässä kuussa pamahtikin kova uutinen, kun tiedotettiin Rantamäen, 22, suuntaavan seuraavaksi Koskenkorvan mukana Superpesis-kentille. Hyppy toiseen pääsarjaan aivan erilaisessa lajissa on näinä päivinä harvinainen.
– Lätkän ehdoilla mentiin aiemmin koko ajan, mutta nyt tämä vain kääntyi päälaelleen. Nyt vedetään täysillä pesäpalloa ja käydään vähän katsomassa lätkämatseja. Pesäpallo oli jo aiemmin todella mukavaa vaihtelua, mitä mielellään teki.
Lajit ovat erilaisuudestaan huolimatta tukeneet Rantamäen mukaan hyvin toisiaan.
– Nopeutta olen aina yrittänyt pitää yllä. Pesäpallossahan sitä tarvitaan tosi paljon. Ja totta kai peli on aina peliä.
Jesse Rantamäki muistelee aloittaneensa pesäpallon pelaamisen seitsemänvuotiaana, tahkottuaan tätä ennen jo tovin ajan jääkiekkoa.
"Ikäluokkansa lahjakkaimpia"
Seinäjoen Maila-Jussien kasvatti on pelannut aiempina kausina kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla pesäpallon suomensarjaa. Hän on edustanut Jalasjärveä, Koskenkorvan kakkosjoukkuetta ja Peräseinäjokea, jossa hän tahkosi viime kesänä.
Minään armopalana Koskenkorva ei ole nyt ottanut Rantamäkeä Superpesis-rinkiinsä. Koskenkorvan Urheilijoiden puheenjohtajan Jani Karvosen mukaan Rantamäki oli juniorivuosinaan yksi ikäluokkansa lahjakkaimmista pesäpalloilijoista.
– Hän vain valitsi ykköslajikseen jääkiekon. Annetaan hänelle mahdollisuus, kun hän ei pysty jääkiekkoa pelaamaan ja haluaa kokeilla, mihin rahkeet riittävät pesäpallossa. Meillä on odotuksia, että hän murtautuu joukkueeseen – jos ei tulevana vuonna, niin lähitulevaisuudessa, Karvonen kertoo.
– Kävin viime kesänä katsomassa muutamia hänen pelejään. Lajitaidot paistoivat. Hän on kyllä mielenkiintoinen tapaus, kun pääsarjatason Liiga-pelaaja yrittää vaihtaa Superpesikseen.
Vuonna 1996 syntynyt Rantamäki ei lähde itse ottamaan kantaa siihen, oliko hän nuorempana ikäluokkansa lahjakkaimpia pesäpalloilijoita. Sen hän sanoo kuitenkin tiedostaneensa, että hän oli pesäpallossa aina parempi kuin jääkiekossa.
– Jääkiekossa en ollut ikinä mikään junnustara. Olin sellainen työmyyrä-rouhija. Oli ihan hyvä laukaus, ja jalatkin liikkuivat ihan kohtuullisesti. Niillä minä pääsin niin pitkälle kuin minä pääsin, Rantamäki kertoo.
Pesäpallossa Rantamäellä on sen sijaan juniorivuosilta edustuksia Itä–Länsi-otteluistakin. Tulevalla kaudella hänen ehdottomana tavoitteenaan on pelata koko Superpesis-kausi.
– Ei tässä penkille missään nimessä treenata.
Rantamäen ensi kesän tehtävistä ulko- ja sisäpelissä ovat antaneet vihiä talviharjoitukset.
– Ulkona olen aiemmin käynyt kokeilemassa kaikki muut paitsi lukkarin paikan. Linjapelaajana olen ollut viimeiset vuodet, mutta ensi kesäksi näyttäisi, että etukenttämiehenä ollaan. Sitä ollaan ainakin paljon treenattu. Mutta tilanteethan vaihtuvat aina.
– Sisällä olin nuorempana enemmän lyöjämiehenä, mutta nyt kun vuodet ovat kiirineet, olen tehnyt enemmänkin ajokoirahommia juoksijana.
"Tekee pesäpallolle hyvää"
Treenejä Rantamäellä on kuudesti viikossa, osa omatoimisia ja osa joukkueen kanssa. Lisäksi hän työskentelee Vaasassa varastomiehenä.
– Töissä pitää käydä, että leipä tulee pöytään. Päivät ovat hyvin samanlaisia: aamulla töihin, ja kun pääsee kotiin, ruuanlaittoa ja sitten on illalla treenit.
Rantamäen suurimmat intohimot ovat työn sijaan urheilussa, ja hän odottaa debyyttikauttaan Superpesiksessä vesi kielellä.
Koskenkorva sijoittui viime kaudella viidenneksi. Kärjessä nähtiin tuolloin liikehdintää, kun Joensuu juhli kultaa ja Kouvola sijoittui toiseksi, ja tutut mahtijoukkueet Vimpeli sekä Sotkamo jäivät sijoille 3 ja 4.
– Luulen, että tänä vuonna saattaa tulla vielä tiukempaa. On tullut niin paljon kaikkia pelaajasiirtoja, mitä olen seurannut. Porukat ovat tasoittuneet paperilla, ja saattaa olla heittelyä enemmän kuin viime vuosina. Se tekee pesäpallolle hyvää, Rantamäki ennakoi.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Videolla juttua viime Superpesis-kauden päättymisestä Joensuun Mailan mestaruusjuhliin.