SM-liigan kevään ratkaisijan tie oli katketa jo junioreihin – mieli alkoi oikutella kriittisellä hetkellä: "Hän ei oikein osannut suhtautua siihen"

Kangasniemi, 28, on nakuttanut lahtelaisten marssiessa SM-finaaleihin 13 pistettä (3+10) yhtä monessa ottelussa.

Lauantain kolmannessa finaalissa Tapparan vieraana Kangasniemi taituroi kiekonriiston jälkeisestä läpiajosta Pelicansin 3–1-voittomaalin 4–1-lukemiin päättyneessä ottelussa.

LUE MYÖS: Pelicans kesti vastustajan hurjan vyörytyksen – lopussa tylyt rankaisut Tapparan päätyyn

Piskuisen laitahyökkääjän taiturointi kevään pudotuspeleissä on jättänyt alleen sen huomion, että hänen alkukautensa oli erittäin vaikea. Marraskuun maaottelutaukoon mennessä koossa oli vain yksi maali ja kaksi maaliin johtanutta syöttöä.

Vastoinkäymisiä on mahtunut useampiakin lahjakkaan nuoren miehen uralle. Yksi sellaisista oli lähtö HIFK:sta kesken kauden 2019–20 sen jälkeen, kun hän oli nakuttanut edellisellä kaudella seuralle piste per peli tahtia.

Sopimuksen purkamisen taustalla oli muutakin kuin loukkaantumisia. Mistä tarkalleen oli kyse, sen tietävät todennäköisesti vain seurajohto ja Kangasniemi itse. Joka tapauksessa hän palasi Pelicansiin, jossa ura on lähtenyt uuteen nousuun.

Tie oli katketa jo A-junioreihin

Kangasniemen kanssa jo nuoresta asti töitä tehnyt kiekkovalmentaja Tero Lehterä tietää hyvin taitavan hyökkääjän ominaisuudet, joiden takia pelaajapolku on kokenut haasteita. Lehterä valmensi Kangasniemeä Bluesin junioreissa kymmenisen vuotta sitten.

Pienikokoisuus oli nousta esteeksi siinä vaiheessa, kun Kangasniemen piti ottaa seuraava askel A-junioreihin.

– Sanoin, että annetaan nyt kuitenkin kokeilla. Hän teki sitten 60 pistettä sille kaudelle, Lehterä muistelee. Sen tekemiseen Kangasniemi tarvitsi 42 ottelua.

Epäilysten sijaan Kangasniemeä alettiin tulla katsomaan kauempaakin. Nousu Bluesin edustusjoukkueen harjoitusrinkiin on jäänyt tuolloin joukkueessa pelanneen Siim Liivikin mieleen.

– Totta kai sitä oli vähän, että oho, mikäs kundi tämä on, Liivik sanoo ensireaktiostaan 170-senttisen nuorukaisen astuessa koppiin.

– Hän tuli ennakkoluulottomasti ja halusi ottaa paikan sieltä.

Erityisesti Liivikin mieleen on jäänyt tilanne harjoituksista, joissa Kangasniemi sujautti kiekon kahdesti hänen jaloistaan. Liivik päätti näyttää nuorelle taiturille ja nostaa tämän seinälle.

– Enhän mä sitä saanut liimattua. Hän pääsi siitäkin välistä pois, Liivik nauraa.

Altavastaajan mielentila

Paikkaa Bluesin ajokoiramaista kiekkoa pelanneessa kokeneessa joukkueessa ei kuitenkaan löytynyt. Hänet lainattiin Mestikseen, jossa pelejä tuli Kiekko-Vantaassa ja TUTO:ssa. Samalla Kangasniemi ajautui ongelmiin pelaajaidentiteettinsä kanssa, kun lupaava ura kokikin vastoinkäymisiä.

Lehterä muistaa tuolloin turkulaisseuraa valmentaneen Ismo Lehkosen soittaneen hänelle ja kysyneen neuvoja laitahyökkääjän oikeanlaiseen käsittelyyn.

– Ne olivat samanlaisia ongelmia, joita hänellä oli ollut A-junnuissakin. Kun on ollut koko ajan altavastaajana ja kaikki ovat vain dissanneet ja mollanneet, niin sitten, kun alkoikin saamaan vähän huomiota, se tilanne onkin aika erilainen.

– Hän ei oikein osannut suhtautua siihen. Ei osannutkaan käsitellä niin hyvin sitä, kun asiat menevät hyvin, Lehterä näkee.

Kangasniemikin soitteli toisinaan entiselle valmentajalleen, kun tarvitsi neuvoja.

– Luulen, että hän on ottanut niistä opikseen. Se, että jos on vaikeuksia ollut, niin kyllä hän ne on aina osannut kääntää edukseen.

– Hänen halunsa oppia on ollut kova, ja hän on ollut nöyrä kuuntelemaan ja kova tekemään töitä.

LUE MYÖS: Huomasitko tämän? Joukkuetoveri käskytti Ben Bloodia Liiga-finaalin loppukaaoksessa – raskaansarjan selkkaus lähellä  

Liigan paras rysty?

Kangasniemen pelissä nousevat esiin loistava terän käyttö ja tilanteiden luominen kuin tyhjästä. Niissä hän on Liigan ehdotonta huippua. Fysiikaltaan ja urheilullisuudeltaan hän on pärjännyt juniorista asti.

– Hän on myös hyvä kamppailemaan. Aika monesti hän lähtee kulmasta kiekon kanssa pois, vaikka on pieni äijä. Hän on nopea käännöksissä ja terän hallinnassa, Liivik kuvailee.

– Hän vie kiekon tahallaan pakin jalkoihin ja käyttää pientä kokoa hyödykseen. Sitä vastaan on äärimmäisen vaikea pelata rikkomatta.

Lehterä vertaa Kangasniemen poikkeuksellisen hyvää luistelua finaalivastustaja Tapparan luistintaituriin Kristian Tanukseen.

– Kun on oppinut selviytymään, niin osaa myös käyttää vastustajan liike-energiaa omaksi hyväkseen, Lehterä toteaa.

Lisäksi Lehterä nostaa esiin Kangasniemen harvinaisen vahvan mailapelaamisen.

– Hän harjoitteli jo nuorena tosi paljon omatoimisesti esimerkiksi puupallolla.

– Voisin jopa uskaltaa lyödä asiasta vetoa, että Iikka on Liigan paras pelaaja rystyllä. Hän pystyy ampumaan rystyltä yllättävän kovaa ja asennosta kuin asennosta. Hän pystyy syöttämään sillä tosi kovaa ilman, että hänen pitää laittaa mailaa ja käsiä oikeaan paikkaan.

Kolmen Pelicans-kauden jälkeen Kangasniemen nykyinen sopimus lahtelaisseuran kanssa päättyy tähän kevääseen. Sen jälkeen voisi olla edessä ensimmäinen kunnon yritys myös ulkomaan kentille.

– Minun mielestäni hän olisi loistava pelaaja Sveitsiin. Se on vauhdikas luisteluliiga, ja Iikka pärjäisi varmasti siellä. Ruotsissa luistellaan koko ajan täyttä joka paikkaan, välillä ilman järjen häivääkin. En näe Iikkaa sellaisessakaan liigassa, koska hän on kuitenkin älykäs pelaaja, Lehterä analysoi.