SM-liigapomo vahvistaa: Tappara ”myllykirjeen” takana – lakiasiantuntijoilla selkeä kanta väärinkäytösepäilyihin

TUTO Hockeyn hallituksen puheenjohtaja Tuomas Haanpää kertoi perjantaina MTV Urheilulle, että seura on saanut hakuprosessin aikana käyttämältään asiantuntijaryhmältä varoituksia SM-liigan toiminnasta.

Turkulaisseuralle annettujen arvioiden mukaan SM-liiga saattaa syyllistyä osakkuutensa hinnoittelussa määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön. TUTO:lle liigaosakkeen hinnaksi on esitetty 3,6 miljoonaa euroa, mikä on tuplasti suurempi kuin vuosikymmen sitten Sportilta, KooKoolta ja Jukureilta vaadittu maksu.

Jääkiekon SM-liiga Oy:n puheenjohtaja Heikki Hiltunen kertoo MTV Urheilulle, että myös Liiga on pyytänyt ulkopuolisia asiantuntijatahoja varmistamaan, ettei sen toiminta ole ristiriidassa kilpailulain kanssa.

LUE MYÖS: Kova paljastus kulisseista: SM-liigan toiminnasta epäilys - asiantuntijat kehottaneet hakijaseuraa varovaisuuteen

Asia lähti liikkeelle viime perjantaina, kun yksi liigaseuroista nosti huolen esiin kirjeessään. Nyt Hiltunen sanoo sen myös ääneen: kirje tuli SM-liigan suurseura Tapparalta.

– Siinä oli kysymyksiä, joilla haluttiin varmistaa, että ei ole mitään riskiä kilpailuoikeudellisesti. Se oli aiheellista, ja hyvä, että se asia halutaan varmistaa, Hiltunen kommentoi.

Vaikka Tapparan johto oli kirjeen ainoa allekirjoittaja, sen sanomaan ovat Hiltusen mukaan olleet tyytyväisiä kaikki liigaosakkaat.

– Se ei ollut mikään ryhmäkirje tyytymättömyydestä toimintaan, vaan siinä pyydettiin tarkistamaan, että asiat ovat varmasti oikein. Sen luonne oli hyvin erilainen kuin jossain kirjoitettiin, Hiltunen kertoo.

Mistä tulee ”ylimääräinen” miljoona?

Yksi TUTO:a ja Jokereita hakuprosessin aikana ihmetyttäneistä asioista on ollut se, mistä turkulaisten kohdalla 3,6 miljoonaan asettunut ja Jokereille esitetty 3,8 miljoonan euron ”kynnysraha” liigalisenssin saamiseksi muodostuu.

Hiltunen on jo aiemmin kertonut, että laskukaava on edelleen sama kuin edellisen nostokierroksen aikaan. Se koostuu liigaosakkeen nimellisarvosta sekä muun muassa kahden ensimmäisen kauden aikana odotettavissa olevista tv-rahoista, joita SM-liiga tilittää osakkailleen mediasopimuksensa kulloisenkin arvon mukaan.

Tässä on kuitenkin selvää heittoa. Kaudella 2014–15 TPS:n taustayhtiön HC TPS Turku Oy:n tilinpäätöstiedoista kävi ilmi, että seura sai kyseisenä vuonna reilut 932 000 euroa tv-korvauksia. Se tarkoittaa siis kahdessa vuodessa 1,8 miljoonaa euroa, mistä tuli myös Sportin liigapaikastaan maksettavaksi määritelty summa.

LUE MYÖS: Sihvonen: Suljettu SM-liiga on ajanut seinään – hallikäytävillä kytee ennennäkemätön vallankumous

Nyt Iltalehti on kertonut, että nykyinen mediasopimus tuottaa seuroille 1,25 miljoonaa euroa, mistä tulee kahdessa vuodessa 2,5 miljoonaa. Silti uusilta hakijoilta pyydetään jopa yli miljoona euroa enemmän.

Heikki Hiltusen mukaan asiasta on liikkunut paljon väärää tietoa, jonka hän haluaa oikaista.

– Kaava on sama kuin ennenkin, mutta raha tuloutuu seuroille eri tavalla. Mediakorvaus näkyy helposti tilanpäätöksissä, mutta lisäksi seuroille maksetaan investointitukea, Hiltunen selventää.

Seuraa kohti nykyinen mediasopimus tuottaa siis enemmän kuin 1,25 miljoonaa euroa vuodessa. Se on summa, jonka jokainen saa, mutta sen päälle on haettavissa tukea Liigan strategian mukaisiin investointeihin, kuten esimerkiksi areenan mediakuution tai muiden olosuhteiden päivittämiseen.

SM-liiga käyttää rahaa myös seurojen yhteisten kustannusten, kuten mobiilisovelluksen tai älykiekkohankkeen kehittämiseen. Mediasopimuksen tuotolla Liiga on pystynyt myös vahvistamaan tasettaan, jolla pystytään varautumaan koronapandemian kaltaisiin yllättäviin uhkiin.

TUTO:lle – ja todennäköisesti myös Kiekko-Espoolle – esitetty summa liigaosakkeesta tarkoittaisi siis sitä, että SM-liigalta seuroille tulevat korvaukset ovat noin 1,8 miljoonaa euroa vuodessa.

Onko SM-liigalla määräävä asema markkinoilla?

TUTO:n saamat varoitukset SM-liigan mahdollisesta määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä eivät sen sijaan saa kovinkaan suoraa vastakaikua MTV Urheilun haastattelemilta asiantuntijoilta.

Kilpailulaissa määräävällä markkina-asemalla tarkoitetaan yhden tai useamman elinkeinoharjoittajan koko maan tai tietyn alueen kattavaa yksinoikeutta tai muuta määräävää asemaa tietyillä hyödykemarkkinoilla.

LUE MYÖS: SM-liiga jätti hakijaseuran täysin vaille vastauksia oleellisista kysymyksistä: "Valitettavasti kello juoksee"

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kilpailun johtava asiantuntija Annaliisa Oksanen tarttuu tähän kohtaan.

– Voisiko osakkuus liigassa olla tällainen hyödyke, jolla olisi ”markkinat”, en usko, Oksanen pohtii.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo Suomessa yritysten välistä kilpailua ja puuttuu tarvittaessa sitä keinotekoisesti rajoittaviin menettelytapoihin. KKV:n kilpailuvalvonnan tutkimuspäällikkö Hannu Raatikainen toteaa, ettei SM-liigaa ole määräävän markkina-aseman väärinkäytön kantilta aiemmin tarkasteltu.

Raatikaisen mukaan määräävä markkina-asema jääkiekon pääsarjatoiminnan pyörittämisessä on mahdollinen lähestymiskulma. Hän kuitenkin huomauttaa, että näissä tapauksissa ei ole yksiselitteistä millä ”markkinalla” mahdollinen väärinkäyttö tapahtuu. Toisaalta seurat nähdään elinkeinoharjoittajina, jotka yhteenliittymästään huolimatta kilpailevat keskenään niin urheilullisesti kuin taloudellisesti.

– Ennemmin kannattaa miettiä itse menettelyä. Onko osakkeen korkea hinta perusteltu? Totta kai jotain edellytyksiä pitää olla eikä sinne ihan ketä tahansa voi hyväksyä. On oltava vakaa talous ja niin edespäin, Raatikainen arvioi.

– Ne voivat olla ihan hyväksyttäviä (perusteluita), mutta jos jossain kohtaa summa liittyä tulee kovin korkeaksi, niin voidaan kysyä, onko se välttämätön ja oikeasuhtainen? Nämä ovat sellaisia asioita, joita tultaisiin miettimään, jos asiaa arvioitaisiin kilpailuviranomaisen näkökulmasta, hän jatkaa.

Raatikainen täsmentää, ettei KKV voi tarkemmin tutkimatta sanoa, onko SM-liigan kohdalla kyse kilpailulain vastaisesta toiminnasta. Hiltusen mukaan Liiga on kuitenkin jo konsultoinut omassa selvitystyössään kilpailuviranomaisia.