Jääkiekkoliiton kunniapuheenjohtaja Kalervo Kummolan heitto SM-liigaosakkeen keinotekoisesta hinnoittelusta avasi uuden keskustelun: ovatko liigaseurojen talousluvut perustuneet vuosien ajan keksittyihin arvoihin?
Kummola sanoi Harri Pirisen tuoreessa kirjassa suoraan, että SM-liiga on nostanut osakkeensa hintaa keinotellusti, jotta seurat ovat saaneet sen näyttämään hyvältä taseessaan.
– Se on vähän tällainen kepulikonsti. Keksittiin täysin teoreettinen malli osakkeen arvosta, Kummola sanoo Pirisen marraskuun alussa julkaistussa kirjassa Amatööreistä ammattilaisiksi.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen hämmästelee Kummolan lausuntoa. Puttonen toimi SM-liigan puheenjohtajana vuodet 2013–16 ja muistaa hyvin, että hän istui "Rautakanslerin" kanssa samassa pöydässä sorvaamassa kiisteltyä mallia.
– "Kale" on ollut itse hyväksymässä sitä kepulikonstikaavaa, Puttonen sanoo.
– Se on tietysti raflaavasti ja kalemaisesti sanottu, mutta kun kysyin Kalelta, että "no sano sitten joku parempi kaava, jos tämä ei mielestäsi kuulosta loogiselta", niin mitään parempaa ehdotusta ei tullut.
– Onko se sitten kepulikonsti, jos se aikoinaan sovittiin, että et sinä voi tulla Liigaan ja sanoa, että minä en maksa yhtään mitään, mutta saan osuuden näistä Liigan saamista tuloista. Joku hintahan sille pitää olla, Puttonen toteaa.
LUE MYÖS: Kalervo Kummola paljastaa uutuuskirjassa SM-liigan kepulikonstin: "Keksittiin täysin teoreettinen malli"
Professori Vesa Puttonen toimi Jääkiekon SM-liiga Oy:n hallituksen puheenjohtajana vuosina 2013–16.
Jos hintalappu oli täysin keksitty, kuten Kummola antoi ymmärtää, se herättää kysymyksen kirjanpitäjien ja tilintarkastajien vastuusta. Useat SM-liigaseurat ovat kirjanneet osakkeen arvon jopa kahteen miljoonaan euron tuntumaan – osa niistäkin, jotka ovat maksaneet siitä aikoinaan vain muutamia satojatuhansia.
Syykin on selvä: näin kuralla olevien seurojen taustayhtiöt näyttävät talousluvuiltaan vakavaraisemmilta kuin ne todellisuudessa ovat. Huomionarvoista on myös se, että osa seuroista on käyttänyt korotettua osakkeen arvoa lainojensa vakuutena.
LUE MYÖS: Rajuja tietoja SM-liigasta: Usean seuran jatko vaakalaudalla
SM-liigaseurat tekivät keväällä 2024 päättyneellä tilikaudella yhteenlasketut 10,9 miljoonan euron tappiot. Tilikausi paljasti kiekkobisneksen olevan syvässä kriisissä ja usean seuran jatkon vaakalaudalla.
– Koko se saavi siis vuotaa. Jos olisi sellainen konserni, jossa olisi kaikki seurat yhteensä ja jos se tekisi joka vuosi 11 miljoonaa euroa tappiota, niin show’n pyöriminen olisi mahdollista vain, koska omistajat aina määrävälein laittaisivat sinne lisää rahaa.
– Mikä sen [osakkeen] todellinen kirjanpidollinen arvo on, se lähestyy taidetta niin, ettei se ole enää mitään tiedettä, Puttonen sanoo hyvin tuntemastaan kiekkotaloudesta.
SaiPa ja Jukurit korjailleet tasettaan
MTV Urheilu kävi Kummolan ulostulon jälkeen kaikkien SM-liigaseurojen tilinpäätökset läpi ja pyysi mielipiteen taustayhtiöiden tekemiin ratkaisuihin useilta tilintarkastuksen ja rahoituksen asiantuntijoilta.
Kävi ilmi, että seurat merkitsevät osakkeen arvon taselaskelmaansa hyvin kirjavasti, vaikka eivät suoranaisesti kirjonpitolain rikkomiseen syyllistyisikään.
Esimerkiksi SaiPa ja Jukurit tekivät osakkeelleen jopa arvonkorotuksen. SaiPalla tämä näkyy kaikkein selvimmin, sillä yhtiö korotti osakkeen arvoa edellisen tilikauden 1,8 miljoonasta suoraan 2,2 miljoonaan euroon.
Summat vastaavat sitä, mitä Liigaan pyrkiviltä osakkailta vaadittiin 2010-luvulla ja nyt. Sport, KooKoo ja Jukurit maksoivat osakkuudestaan 1,8 miljoonaa euroa. Täksi kaudeksi pääsarjaan nostettu Kiekko-Espoo puolestaan hyväksyi viime helmikuussa Liigan osakeannin 2,2 miljoonasta eurosta.
Laskukaavaksi hintalapulle SM-liiga on kertonut yhtiönsä osakekohtaisen pääoman määrän, johon on yhdistetty kunkin seuran osuus seuraavalta kahdelta kaudelta odotettavissa olevista tuloista. Käytännössä tämä tarkoittaa mediasopimuksen kautta tulevia tv-sopimusrahoja.
LUE MYÖS: Legenda SM-liigan herrojen lentokenttäbaarin kokouksesta elää vahvana: "Kyllä me viihteellä paljonkin oltiin"
SaiPa kuuluu SM-liigan alkuperäisiin osakkaisiin. Se ilmoittaa tilinpäätöksessään liigaosakkeensa kirjanpitoarvoksi ennen arvonkorotusta vain reilut 280 000 euroa. Miten yhtiö sitten voi ilmoittaa taseessaan, että osakkeen arvo on nyt jopa 2,2, miljoonaa euroa?
– Osakkeen arvo perustuu ulkopuolisen arvioitsijan antamaan arvioon osakkeen käyvästä arvosta, Liiga-SaiPa Oy:n toimitusjohtaja Jani Valkeapää vastaa.
Jukurit ja SaiPa kasvattivat liigaosakkeensa arvoa 2,2 miljoonaan euroon.
Mikkelin Jukurien tilinpäätöksestä ei liigaosakkeen arvostus tarkemmin selviä, mutta arvonkorotusta yhtiö on tehnyt sille vuodessa peräti 514 000 euroa. Toimitusjohtaja Antti Laaksolla on tälle yksinkertainen selitys.
– Tietysti oman pääoman vahvistamiseksi, Laakso sanoo.
– Olemme keskustelleet asiasta ihan vain omassa yhtiössä ja tilintarkastajan kanssa. Me esitimme ja hän hyväksyi. Ei siitä mitään debattia käyty, Jukurit-pomo toteaa osakkeen arvonkorotuksesta.
Jukurit teki edellisellä tilikaudella noin 588 000 euron liiketappion. SaiPan tappiot olivat peräti 1,27 miljoonaa euroa. Kumpikin kuuluu SM-liigassa liikevaihdoltaan ja oman pääoman määrältään sarjan lilliputteihin.
"Emme ole siitä mitään maksaneetkaan"
Vaasan Sport ja kouvolalainen KooKoo, jotka Jukurien tavoin joutuivat SM-liigan tullessaan maksamaan osakkuudestaan 1,8 miljoonaa euroa, pitivät osakkeen arvon kirjanpidossaan entisellään. Sportin toimitusjohtaja Jonne Kemppaisen mukaan korotuksesta ei ole yhtiökokouksessa edes keskusteltu.
Samaan päätyi JYP, jonka oman pääoman tilanne on vaasalaisten ohella sarjan heikoimpia. Jyväskyläläisseura kuuluu kuitenkin niihin SM-liigan alkuperäisosakkaisiin, jotka nostivat alun perin huomattavasti huokeammalla summalla hankkimansa osakkeen arvon muutama vuosi sitten taseessaan 1,8 miljoonaan.
– Teimme sen ratkaisun, että emme puutu siihen asiaan tällä kertaa. Katettiin tappiot sitten muulla tavalla, sanoo JYPin toimitusjohtaja Risto Korpela.
SM-liigan alkuperäisistä osakkaista JYP on nostanut vuosien saatossa osakkeensa arvon 1,8 miljoonaan euroon, HPK ei.
Tapparan ja Kärppien muutenkin vahvat taseet eivät näytä vaativan liigaosakkeen arvottamista laisinkaan. Tapparan kohdalla liigaosakkeen kirjanpitoarvona on pyöreä nolla ja Kärpillä osakkeen alkuperäinen nimellisarvo 16 818 euroa.
Muista tutkituista seuroista ainakin HPK, Lukko, TPS ja Ässät ovat arvottaneet osakkuuden alle puoleen miljoonaan euroon. HIFK:sta ei vastattu MTV Urheilun yhteydenottoihin asiasta, mutta sen voi tilinpäätöstietojen perusteella olettaa kuuluvan samaan kerhoon.
– Onhan sillä jonkinlainen arvo meilläkin, mutta emme me ole siitä aikanaan mitään maksaneetkaan, Ässien toimitusjohtaja Sami Hautamäki sanoo seuransa päätöksestä.
– En edes muista, koska sen arvoa on viimeksi muutettu. Varovaisuuden periaatteella ei olla arvostettu sitä näihin viimeaikaisiin markkina-arvoihin, toteaa puolestaan HPK:n Kaj Källarsson.
LUE MYÖS: Uutuuskirja: SM-liiga toimi vuosia lainvastaisesti
SM-liigan osakkaaksi vuonna 2005 liittynyt kuopiolainen KalPa maksoi osakkeestaan noin 360 000 euroa. Seura teki arvonkorotuksen 1,08 miljoonaan euroon noin vuosikymmen sitten.
Myös Lahden Pelicans mainitsee tehneensä tilikaudella 2016–17 runsaan 831 000 euron korotuksen liigaosakkeen arvoon. Ilves on puolestaan tehnyt taseeseensa 1,55 miljoonan euron arvonkorotuksen omalle liigaosakkeelleen.
Kiekko-Espoon osakeanti näyttö käyvästä arvosta?
Jokainen liigaseura tekee tilinpäätöksensä itsenäisesti ja käy kirjauksensa läpi oman tilintarkastajansa kanssa. Toiselle tilintarkastaja voi suositella maltillisuutta, toiselle taas näyttää vihreää valoa arvonkorotukselle.
Kirjanpitolain mukaan tässä on kuitenkin käytettävä johdonmukaisuutta ja varovaisuutta. Taseeseen voidaan merkitä enintään osakkeen todennäköinen luovutushinta. Miten sitten voidaan arvottaa osake, jolle ei määriteltyä markkinahintaa? Tähän ei ole yhtä vedenpitävää vastausta.
– Normaalisti arvonkorotuksen tekeminen ilman, että on tehty osakkeella joku kauppa, on hyvin kyseenalaista. Silloin tilintarkastajat älähtävät, että pitäähän sen jotain kuvata, Puttonen toteaa.
– Ei voida yhtäkkiä sanoa, että nostan listaamattoman yritykseni tasetta. Pitäähän sen johonkin perustua, muuhunkin kuin siihen, että taseeni on muuten niin ruvella. Pitää olla jotain näyttöä siitä. Ei tilintarkastaja muuten hyväksy sitä.
Tässä tullaankin ehkä ratkaisevaan seikkaan: liiganousija Kiekko-Espoo suostui maksamaan osakkeestaan 2,2 miljoonaa euroa. Käykö tämä näytöksi siitä, että osake on nyt sen arvoinen?
– Tämä on arvausta, mutta mielestäni se on aika hyvä näyttö, Puttonen vastaa.
SM-liigan väistyvä puheenjohtaja Heikki Hiltunen toivotti Ami Rubinsteinin edustaman Kiekko-Espoon tervetulleeksi Liigaan toukokuussa 2024.
Näin ollen kovan kohun keskellä tehty SM-liigan avaaminen vaikuttaa tarjonneen samalla tilaisuuden perustella osakkeen arvoa aidolla markkinatilanteella: karsintojen kautta putoava seura pystyy nimittäin myymään liigaosakkeensa nousijaseuralle.
Aitoa markkinatilannetta vastaan sotii kuitenkin se, että seurayhtiön poistuessa SM-liigasta konkurssin kautta, se ei saisi osakkeelle nyt määriteltyä 2,2 miljoonaa euroa. Espoon Bluesin konkurssitilanteessa vuonna 2016 SM-liiga Oy lunasti osakkeen seuran konkurssipesältä Ilta-Sanomien mukaan 295 000 eurolla.
Odotettavissa olevien tv-tulojen käyttäminen vakuutena on niin ikään häilyvä perustelu, sillä konkurssin koittaessa mediatulot lakkaisivat virtaamasta.
Liigaosakkeen hinnoittelu on parhaillaan myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkinnassa. KKV selvittää Suomen Jääkiekkoilijat ry:n pyynnöstä, onko SM-liiga järjestetty kilpailua rajoittavalla tavalla.