Jääkiekkoliigan runkosarja saa tällä viikolla juhlan kunniaksi kenties jännittävimmän huipennuksen SM-liigan koko 50-vuotisen historian aikana. Ratkaisut sarjataulukon ylä- ja alapäässä sekä keskivaiheilla pakkautuvat runkosarjan finaaliviikolle.
Kun Liiga kertoi viime keväänä kauden 2024–25 uudistuneen sarjamuodon, vastaanotto oli ynseä. Mammuttimainen 16 joukkueen Liiga, josta vain neljä karsiutuu pudotuspeleistä. Ei kuulostanut eurooppalaisen huippukiekon pääsarjalta.
Toisaalta tiedossa oli, että vuosikausia takaisin mangutut liigakarsinnat palaisivat 12 vuoden tauon jälkeen keväällä 2025. Ehkä uudistukselle pitäisi sittenkin antaa tilaisuus.
Onnistunut uudistus
Kun 60 kierroksen runkosarjaa on joukkueesta riippuen jäljellä kahdesta kolmeen ottelua, puolen vuoden kokemuksen perusteella sarjauudistus on täyttänyt tehtävänsä.
Runkosarjasijoitukset ovat jumbo-Jukureita lukuun ottamatta apposen auki. Vain se on varmaa, että mikkeliläisjoukkue jää 16:nneksi ja valmistautuu pelaamaan esikarsintoja Liigan viimeistä edellistä vastaan. Sen jälkeen otteluparin häviäjä karsii pääsarjapaikasta Mestiksen voittajaa vastaan.
Kestomenestyjä Kärppien tilanne kolme kierrosta ennen loppua kuvaa sarjan kiharuutta: oululaisjoukkue on sijalla 14 ja vaarassa pudota niin sanottuun playout-karsintaan Jukurien seuraksi, mutta on myös yhä tyrkyllä 12 joukkueen pudotuspeleihin.
– Olemme elossa, kaikki on omissa käsissä. Tuon perusteella minulla ei ole sarjajärjestelmästä pahaa sanottavaa, Kärppien urheilujohtaja Mikko Myllykoski luonnehtii rehellisesti.
Valmentajat vaihtoon
Kärppien ja playout-viivan alapuolella 15:ntenä olevan lahtelaisen Pelicansin kaudessa on paljon samaa. Kausi on sujunut viime kevään mitalijoukkueilta kehnosti.
Kumpikin turvautui kevätkaudella valmentajanvaihtoon. Kahden viime kauden hopeajoukkueen Pelicansin päävalmentajaksi nousi 10. helmikuuta Sami Kapanen.
Viime kaudella pronssia ottanut Kärpät venytti vaihtoa vielä pidemmälle. Seuran kotisivuilla kerrottiin Petri Matikaisen loppukauden päävalmentajapestistä 3. maaliskuuta.
– Kynnys vaihtaa päävalmentajaa on aina korkea. Päätimme kuitenkin tehdä sen, kun pelejä oli vielä tarpeeksi jäljellä, Kärppien Myllykoski perustelee.
Tällä vuosituhannella Suomen mestaruuden seitsemän kertaa voittaneelle Kärpille pudotuspelipaikka ei markkeeraisi varsinaista taivasta, mutta pullahtaminen Jukurien seuraksi playout-peleihin merkitsisi menestyneelle seuralle helvettiä.
Toki Kärpät SM-liigasta 1989 pudottuaan tarpoi alemmissa sarjoissa 11 vuoden korpivaelluksen.
– On urheilun suola, etteivät samat jengit nostele kannua joka vuosi. Parhaat resurssit eivät automaattisesti takaa menestystä, Myllykoski kertoo ja viittaa pelaajavuosiensa kasvattajaseuraan SaiPaan.
Se on tällä kaudella näpäyttänyt vauraampiaan ja kamppailee suorasta puolivälieräpaikasta neljän parhaan joukkoon.
Ilveksellä varma kotietu
Runkosarjan viimeisillä kierroksilla käy kova spekulointi sijojen 5–12 sisällä. Sijat 5–8 ovat haluttuja, sillä niillä aukeaa kotietu paras viidestä -pudotuspelisarjoihin.
Ennen tiistain pelejä kahdeksantena oleva liiganousija Kiekko-Espoo ja sitä kaksi pistettä jäljessä oleva kolmen edelliskauden mestari Tappara käyvät kotiedusta tuiman taiston.
Liigan kärkinelikossa vain sarjajohtaja Ilves (108 pistettä) on varmistanut puolivälieriin kotiedun. Sitä ei pullauta neljän joukosta mikään. Myös toisena oleva Lukko (104) on vahvoilla.