Ukrainan sotalapset: Lastenpsykiatrian asiantuntija kertoo, miten heitä voidaan auttaa

Lastenpsykiatrian asiantuntija sanoo, että aistikanavien kautta syntyvät muistot voivat uhata lasten psyykkistä terveyttä myöhemmin elämässä. Siksi on tärkeää, että lapsille tarjotaan turvallinen ympäristö, jotta lapsen luontainen psyykkinen puolustusmekanismi käynnistyy.

Lastenpsykiatrian erikoistutkija Kirsi Peltonen kertoo, että sotaa kokeneet lapset oirehtivat eri tavoin.

– Ikätasosta riippuen, mutta toki leikin kautta. Sitten voi olla univaikeuksia, niin kuin aikuisillakin. Syömiseen liittyviä asioita, jotka hankaloituu stressin vuoksi, Peltonen avaa.

– Toki sellainen itkuisuus, pelot ja ahdistuneisuus on tyypillistä, Peltonen jatkaa.

Lasten traumojen hoito perustuu Peltosen mukaan turvallisen ympäristön takaamiseen.

– Ihan ensin pitäisi taata se, että ne lapsen omat psyykkiset puolustusmekanismit käynnistyy. Annetaan turvaa ja tilaa käynnistää se oma psyykkinen työskentely, mikä monessa tapauksessa riittääkin ja läheisten tuella onnistuu, Peltonen kertoo.

Joskus myös ammattiapu on tarpeen. Peltosen mukaan ammattiapu tarkoittaa kahta asiaa.

– Se tarkoittaa vakauttamista ja arjen toimintakyvyn säilyttämistä. (...) Se tarkoittaa myöskin tarvittaessa sen traumamuiston käsittelyä ja mahdollisuutta työstää niitä uhkaavia mielikuvia mitä siitä tilanteesta on jäänyt, Peltonen avaa.

Peltonen jatkaa kertomalla, että traumoja on myös mahdollista nostaa esiin liikaa tai väärään aikaan.

– Se voi olla riski, mutta meidän ammattilaiset on koulutettu siihen, että tätä osataan tehdä turvallisesti ja oikea-aikaisesti niin, että vaikeita muistoja ei paineta syrjään silloin, kun ei ole syytä painaa, Peltonen kertoo.

– Toisaalta ei myöskään kaivella silloin, kun ne eivät ole lapsen tai nuoren mielessä häiritsevinä, Peltonen tähdentää.

Artikkelin alussa olevalta videolta voi nähdä traagisia tarinoita Ukrainan lapsista ja nuorista.