Suomeen turvapaikanhakijana saapuneen miehen polku ei ole ollut ruusuinen. Mies haluaisi tehdä töitä, mutta hän kertoo joutuneensa petkutuksen uhriksi.
Viime vuoden lokakuu kolkutteli ovella. Suomeen turvapaikanhakijana syksyllä 2015 saapunut Omar* sai kauan odotetun puhelun: töitä olisi viimein tarjolla.
Hän pakkasi laukkunsa ja hyppäsi heti seuraavana päivänä Oulusta Rantsilaan suuntaavaan linja-autoon. Perille päästyään starttasi heti useamman päivän työputki paikallisessa pizzeriassa.
– Minulle luvattiin yhdeksän euron tuntipalkkaa, mutta emme tehneet kuitenkaan työsopimusta. Todellisuus ei ollut tätä. Työskentelin 11 tunnin päiviä 10 päivän ajan. Tästä kaikesta minulle maksettiin palkkaa yhteensä 160 euroa, pettynyt mies muistelee.
Luvattu yhdeksän euron tuntipalkka muuttuikin siis 1,45 euroksi. Omar pakkasi laukkunsa ja palasi Ouluun.
Into ei laantunut
Työnhaun into ei kuitenkaan päättynyt yhteen alamäkeen, sillä töihin oli päästävä. Omarin turvapaikkahakemus oli jo kertaalleen hylätty, joten mies päätti hakea työperäistä oleskelulupaa, jota myös sisäministeri Päivi Risikko on suositellut turvapaikanhakijoille.
Pian Kainuun Kajaanista kuului mukavia uutisia. Jälleen mies suuntasi toiveikkaana työn perässä, mutta perille päästyään pettymys otti vallan.
– Sain selville, ettei työnantaja halua tehdä todellista ja laillista työsopimusta kanssani. Hän sanoi, että teemme työsopimuksen, mutta palkkani ei ole sama kuin mitä paperilla luvataan.
Työsopimus silmälumetta
Omar kertoo, että työsopimukseen palkaksi olisi merkitty 1400 euroa kuukaudessa, mutta todellisuudessa käteen lyötäisiin paljon vähemmän. Työtä olisi ollut joka toinen päivä kuusi tuntia ja toisena 12 tuntia.
Omar ei suostunut kieroon työsopimukseen, koska halusi olla rehellinen. Paikallista yrittäjää miehen huolet eivät paljoa haitanneet.
– Hän sanoi, ettei se ole hänen ongelmansa: jos haluat työskennellä Suomessa, tämä on sitä työtä.
"Se oli shokki"
Omaria ihmetyttää, miten tällaiset tapahtumat ovat mahdollisia Suomessa.
– Tullessani Suomeen tiesin tulevani eurooppalaiseen maahan, jossa asiat ovat kunnossa. Tämä kaikki on ollut minulle shokki, sillä en olisi koskaan voinut kuvitella näkeväni tällaista toimintaa Suomessa, Omar toteaa mietteliäänä.
Mies kertoo MTV Uutisille, ettei hän ei ole ainoa turvapaikanhakija, joka on joutunut kaltoinkohdelluksi työmarkkinoilla.
– En voi kertoa niistä, koska joudun muuten ongelmiin. Tiedän ihmisiä, jotka työskentelevät näin. Työsopimuksessa oleva palkka ei ole sama kuin he todellisuudessa saavat.
Omar on yrittänyt etsiä töitä Suomesta aktiivisesti puolen vuoden ajan. Vielä ei ole kuitenkaan tärpännyt.
"Toivon, että sen voisi muuttaa Suomessa"
Omar haluaa kertoa kokemuksistaan, koska haluaa sanan leviävän pimeästä työstä ja sen vaaroista.
– Toivon todella, että tämän asian voisi muuttaa Suomessa. Kuten kerroin, on paljon ihmisiä jotka tekevät töitä pimeästi. Se on todella huono asia Suomelle ja turvapaikanhakijalle itselleen.
Omar arvelee, että pimeä työ voi tuntua ainoalta vaihtoehdolta tilanteessa, jossa epätoivo tulevasta on suuri eikä rehellistäkään työtä ole tarjolla.
Hän ei kuitenkaan itse halua sellaiseen ryhtyä, sillä pimeää työntekijää ei ole esimerkiksi vakuutettu.
– Työskennellessäni Jordaniassa sairastuin, eikä työnantaja auttanut mitenkään. Lääkkeet olivat kalliita. En halua tehdä samaa täällä, voin tehdä mitä vain työtä, mutta en laittomasti.
"Toki se on pettymys"
Yksi turvapaikanhakijoiden työllistämistä tukevista tahoista on Suomessa toimiva Startup Refugees. Verkoston Pohjois-Suomen koordinaattori Matleena Aarikallio kertoo MTV:lle tietävänsä tapauksen, jossa Omarille yritettiin tarjota kieroa työsopimusta, jossa palkka olisi ollut eri kuin mitä luvattiin.
– Tiedän kyllä tapauksen, josta hän puhuu. Haluaisin kuitenkin uskoa, että tällaiset tapaukset ovat marginaalisia. Toki on hyvä, että nämä tulevat ilmi, Aarikallio toteaa.
– Toki jos turvapaikanhakijalle tällaista tapahtuu, on se valtava pettymys. Jokainen työmahdollisuus ja paikka mitä saadaan, sinne mennään todella suurella innolla, koordinaattori jatkaa.
Yhdistys auttaa työllistymisessä
Startup Refugees -verkoston tavoitteena on tarjota työllistymistä edistäviä palveluita turvapaikanhakijoille sekä tuoda esille tietoisuutta turvapaikanhakijoiden työllistämiseksi, kertoo Aarikallio.
– Otamme suoraan yhteyttä yrityksiin ja luomme kontakteja, Aarikallio kertoo.
– Yritykset ovat kiinnostuneita palkkaamaan turvapaikanhakijoita, mutta vielä on hieman huolta ja tietämättömyyttä asiaan liittyen. Pyrimme lisäämään tietoa muun muassa turvapaikanhakijoiden palkkaamisesta. Osa työnantajista esimerkiksi luulee, että palkka täytyisi maksaa esimerkiksi käteisellä, vaikka sen voi maksaa ihan tilinumerolla.
Toivo ei hiivu
Omar on asunut Suomessa syksystä 2015 lähtien. Viimeiset puolitoista vuotta hän on asunut kotimajoituksessa oululaisen perheen luona. Työllistyminen on kuitenkin vaikeaa.
– Olen suorittanut hygieniapassin sekä työturvallisuuskortin. Olen myös käynyt monissa työnvälitysyrityksen haastattelussa. He ovat olleet haastattelun lopuksi iloisia ja lupaavat etsiä työtä, mutta mitään ei kuitenkaan tapahdu, Omar toteaa.
– 70 prosentilla oululaisista yrityksistä on ansioluetteloni, Omar naurahtaa.
Omarilla on kokin koulutus, mutta mies on valmis ottamaan vastaan mitä tahansa työtä.
"Taistelen joka päivä"
Aivan toimeettomana mies ei kuitenkaan tällä hetkellä ole, sillä Omar jakaa mainoslehtisiä kerran viikossa. Kokin koulutuksen omaavalla miehellä on kuitenkin tavoitteena saada pidempiaikainen työ.
– Taistelen joka päivä löytääkseni töitä. Minulle sanotaan monesti, että luovuta hetkeksi, mutta en halua. Tiedän, että on vaikeaa löytää työtä, koska työ ei tule oven taakse kolkuttelemaan. Minun täytyy mennä ulos etsimään sitä itse, Omar kertoo.
Muut esimerkkeinä
Muut työllistyneet turvapaikanhakijat ovat hänelle kannustava esimerkki.
– Tiedän muutamia turvapaikanhakijoita, jotka ovat töissä esimerkiksi siivoamassa rakennustyömaalla ja yksi nainen on siivoojana sairaalassa. Ei ole mahdotonta löytää työtä turvapaikanhakijana, vaikka se onkin vaikeaa, Omar päättää.
*Haastateltavaa ei puhutella jutussa hänen omalla nimellään, koska hänen turvapaikkaprosessinsa on yhä kesken.