Julkista työtä tekevät saavat usein osakseen rutkasti arvostelua ja puhtaasti kiusaamista. Sen sijaan, että uhri joutuisi aina vain kasvattamaan paksumman nahan, tulisi puuttua ennemminkin somekiusaamiseen.
Näyttelijä Jasmin Voutilaisen kuolema on herättänyt paljon keskustelua somekiusaamisesta. Voutilainen kertoi avoimesti joutuvansa kohtaamaan haukkumista ja arvostelua sosiaalisessa mediassa.
Ongelman tunnistaa moni sosiaalisen median käyttäjä, joka on saanut osakseen ikäviä kommentteja ja suoranaista kiusaamista. Somekiusaamista vastaan käynnistettiin taannoin somevaikuttajien toimesta kampanja ja aihetunnisteella kerrosäkin löytyy muun muassa Instagramista somevaikuttajien julkistamia, itseensä kohdistuneita kiusaamisviestejä.
Rikosuhripäivystyksen verkkotyön koordinaattori Jenni Kreivi kertoi helmikuussa 2023, että ilmiönä somekiusaaminen on hyvin laaja.
– Kaikki kiusaavat ja kaikki joutuvat valitettavasti uhriksi. Tietysti nuoret viettävät paljon aikaa sosiaalisessa mediassa ja tämä on nuorten parissa hyvin tyypillistä, Kreivi sanoi helmikuisessa Huomenta Suomen haastattelussa.
Millaista kiusaaminen konkreettisesti on ja millaisia toimia uhrin kannattaa tehdä joutuessaan kiusatuksi?
Katso koko keskustelu yllä olevalta videolta!
Lue myös: Somevaikuttaja tyrmäsi tuntemattoman miehen käytöksen kuntosalilla rajuin sanankääntein – julkaisi tilanteesta videon ja sai pian itse pyydellä anteeksi
"Äidit haukkuvat toisia äitejä todella paljon"
Huomenta Suomen keskusteluun osallistuneelle sosiaalisen median vaikuttaja Jenni Puhakalle Instagram ei ole pelkästään ajanviete vaan myös työpaikka. Puhakka kertoo, että suurin osa kiusaamisviesteistä tulee muilta käyttäjiltä suoraan yksityisviesteinä.
– Ihan laidasta laitaan: nousee ulkonäöstä, pukeutuu väärin, on väärän kokoinen. Mutta sitten tulee myös, että "sä olet tosi idiootti, sun ei kuuluis elää" ja ihan tappouhkauksia, Puhakka paljastaa.
Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen täältä.
Raadollisimpia viestejä Puhakka kertoo saavansa onneksi melko harvoin, mutta vähintään viikoittain joku laukoo kuitenkin ilkeitä kommentteja.
– Jos tuo oman mielipiteensä vahvasti jostain esille, se toinen joukko tulee ränttäämään sut ihan täysin, Puhakka kertoo.
Viimeisen vuoden aikana Puhakka on huomannut tultuaan itse äidiksi, että varsinkin äidit osaavat olla sosiaalisessa mediassa erityisen ikäviä toisiaan kohtaan.
– Äidit haukkuvat toisia äitejä todella paljon. Siitä lähtien, kun itsestä tuli äiti, se räjähti käsiin, Puhakka kertoo.
Lue myös: Jenni Puhakka ja Eetu Karhunen muuttivat yhteen kuukauden seurustelun jälkeen ja ostivat yhteisen asunnon alle puoli vuotta ensitapaamisesta
Itselleen on hyvä kerätä todistusaineistoa
Kiusaamista ei tunneta rikoslaissa nimikkeenä, mutta Jenni Kreivin mukaan kiusaaminen sisältää kuitenkin usein tekoja, jotka voivat täyttää rikoksen tunnunmerkistön.
– Silloin kun liikutaan siellä rajamailla, että onko kyseessä rikos vai ei, niin meidän palveluihin voi ottaa yhteyttä, Kreivi toteaa.
Kiusaaminen itsessään ei ole rikos, mutta kiusaaminen saattaa sisältää tekoja, jotka täyttävät rikoksen tunnusmerkistön.
Rikosuhripäivystyksessä käydään läpi, mitä kyseisessä tapauksessa on oikein tapahtunut, jonka perusteella päivystäjät arvioivat, millaisia toimia kannattaa lähteä tekemään.
– Rikosilmoituksen tekeminen on aika yleinen toimi, mutta totta kai me ohjeistamme esimerkiksi ottamaan näyttökuvia tapahtuneesta talteen, Kreivi kertoo.
Vaikka tapauksesta ei olisikaan aluksi edes tekemässä rikosilmoitusta, ikinä ei tiedä, mihin kiusaaminen on etenemässä ja alkaako siinä olla esimerkiksi vainoamisen merkkejä, kunnianloukkaus tai laiton uhkaus. Todistusaineistoa onkin hyvä kerätä itselleen esimerkiksi juuri näyttökuvien muodossa.
Lue myös: 27-vuotiaana kuollut Jasmin Voutilainen puhui avoimesti ulkonäköpaineista ja masennuksesta – "Lupaan sulle ja itselleni, et jonain päivänä helpottaa"
Onko realistista odottaa, ettei julkisessa työssä saisi ikäviä kommentteja?
Jenni Puhakan mukaan sosiaalisen median vaikuttajana asettaa itse itsensä esille, eikä ole ehkä realistista odottaa, etteikö ikäviä kommentteja tulisi yhtään.
Puhakka kuitenkin kokee, että somekiusaaminen on räjähtänyt viime aikoina käsiin.
– Puhutaan mistä tahansa muusta työpaikasta, niin työpaikkakiusaaminen ja koulukiusaaminen on kielletty ja siihen puututaan todella herkästi. Some on minun työpaikkani, Puhakka toteaa.
Kiusaamista ei tulisi Puhakan mukaan sietää myöskään somessa.
Suomalaisen sanonnan mukaan "ei haukku haavaa tee" ja usein kehotetaan vain kasvattamaan paksumpi nahka ja kestämään ilkeilyt.
– Itse toivon, että tilanne ei etenisi siihen, että meidän pitäisi koko ajan kasvattaa paksumpi nahka. Varsinkin jos rikoksia tapahtuu, niin se rikos on rikos, tapahtui se kenelle tahansa tai missä tahansa, Jenni Kreivi toteaa.
Pitäisikö julkisessa työssä vain kestää ikävät somekommentit?
Jenni Puhakka kertoo kestävänsä melko paljon itseensä kohdistuvaa somekiusaamista, mutta ei parkkiintuneinkaan nahka kestä kuitenkaan aivan kaikkea.
– Olen nyt nelisen vuotta tehnyt somessa aktiivisesti uraa ja töitä, niin olen tottunut kaikkeen. Osan osaa ottaa jo huumorilla: toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Jotkut kommentit ovat kuitenkin sellaisia, että ne lamauttavat. Olen miettinyt, että uskallanko mennä ovesta ulos, ajattelevatko kaikki ihmiset minusta näin? Puhakka kertoo.
Puhakka kertoo joskus vastailleensa ikäviin kommentteihin ja yrittäneensä käydä henkilöiden kanssa keskustelua, mutta kun aika ei meinaa riittää vastata edes positiivisiin kommentteihin, Puhakka päätti, ettei tuhlaa aikaansa myöskään negatiivisiin.
Aikaisemmin Puhakalla on ollut tapana poistaa ikävä kommentti ja estää kyseinen kirjoittaja, mutta Kerro säkin -kampanjan myötä Puhakka päätyikin nostamaan asioita enemmän esille ja ottamaan aineistot talteen varmuuden vuoksi.
– Viedään hemmetti soikoon se asia eteenpäin. Tähän on saatava joku muutos, Puhakka toteaa.
Lue myös: Salkkarit-tähti Jasmin Voutilainen kommentoi tiukasti kritisoijille ja utelijoille: "Oikeasti, nyt järki käteen"
Miten asiaan voisi puuttua?
Jenni Kreivin mukaan jo se, että kiusaamisesta puhutaan näin avoimesti, on hyvä alku.
Toinen askel olisi se, että jos kiusaaminen täyttää rikoksen tunnusmerkkejä, uhrit osaisivat hakea apua.
– Ensinnäkin sen takia, että he itse saisivat apua tilanteeseen, mutta toisekseen se on erittäin hyvä viesti yhteiskunnassa ihan kaikille, varsinkin sinne tekijäpuolelle, että tämä ei ole ok, Kreivi toteaa.
Lue myös: Juontaja Shirly Karvinen kertoo saamistaan vihaviesteistä: ”Jossain vaiheessa se nakertaa sinua koko ajan vähän sisältä päin”
Lue myös: Päiväkodista asti kiusatun Jennan, 24, sydän tykyttää edelleen koulun kellojen soidessa: "Jatkunut näihin päiviin asti"
Katso myös: Puhelimesi laskee, paljonko aikaa tuhlaat somessa – Näin paljon MTV Uutisten toimittajat viettävät aikaa Instagramissa päivittäin
3:14
"Väitän, etten ole puhelinaddikti, mutta kyllähän mä olen koukussa siihen."