Reserviläistoimintaan on tullut alkuvuoden aikana aivan poikkeuksellinen jäsentulva. Lyhyessä ajassa Reserviläisliitto on saanut 3500 uutta jäsenhakemusta. Se on enemmän kuin edellisen seitsemän vuoden aikana yhteensä.
Reserviläisliitossa jäsenmäärän maltilliseen kasvuun on totuttu. Venäjän vallattua Krimin 2014 jäsenhakemuksia alkoi tulla aikaisempaa rivakammin. Vuosina 2015-2021 tuli noin 3000 uutta jäsentä.
– Nyt sama määrä ja vähän enemmänkin on tullut runsaassa kahdessa kuukaudessa, Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen hahmottaa lukuja.
Kaikkia hakemuksia liitto ei hyväksy, koska toimintaan ei haluta minkäänlaisia riskejä. Esimerkiksi ampumaradoille ei haluta henkilöitä, joilla on henkilöhistoriassa harhapolkuja.
Jäsentulva haastaa yhdistysaktiivit
Jäsenhakemuksia on joka tapauksessa niin paljon, että se tuo kovia haasteita toimintaan.
– Meidän on nyt huolehdittava, että nämä ihmiset myös pysyvät jäseninä. Mielekästä tekemistä on pystyttävä järjestämään, Nenonen huomauttaa.
Jäsenrekisterissä ovi käy tietenkin molempiin suuntiin pitkällä aikavälillä. Osa on kansainvälisen tilanteen kiristyessä myös eronnut Reserviläisliitosta.
– Sitten on sellaisia henkilöitä, jotka ovat aikanaan valinneet siviilipalveluksen, mutta ovat nyt hakemassa meidän jäsenyyttä.
Reserviläisliitossa toivotaan, että vapaaehtoista maanpuolustustyötä voidaan jatkaa pian normaaliloissa.
– Toivottavasti Ukrainaan saadaan rauha mahdollisimman nopeasti, Nenonen alleviivaa.
Hakemuksissa laaja ikähaitari
Joensuun paikallisyhdistyksen ampumaradoilla jokaiselle taulupaikalle on jono. Yhdistyksellä on runsas 400 jäsentä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan yhdistykselle on tullut yli 90 uutta jäsenhakemusta.
– On se melkoinen hyppäys näin lyhyessä ajassa. Aavistus oli, että hakemuksia tulee, mutta määrä yllätti kuitenkin, Joensuun Reserviläisten puheenjohtaja Saku Räsänen myöntää.
Joensuun yhdistykseen hakeneiden ikähaitari on laaja. Vanhimmat uudet jäsenet ovat syntyneet 1952 ja nuorimmat 2000-luvun vaihteessa. Kaikki eivät ole suorittaneet varusmiespalvelusta.
Jäseneksi liittymisen motiivit ovat selvät. Keskusteluissa toistuu Ukrainan tilanne.
– Se on herättänyt monet ja motivoinut hakemaan tähän meidän toimintaan.
Ammunta selvästi suosituin
Uudet jäsenet toivovat eniten ammuntakoulutusta ja maastoharjoituksia. Osa tulee tekemään perinnetyötä.
– Skaala on aika laaja. Halutaan olla mukana auttamassa omien kykyjen mukaan. Me pyritään ylläpitämään niitä taitoja mitkä on aiemmin opittu, ja annetaan mahdollisuus oppia lisää reserviläisen urapolulla, Räsänen muotoilee.
Joensuun yhdistyksessä on ammunnan lisäksi järjestetty erilaisia liikuntatapahtumia ja koulutusta. Puheenjohtaja myöntää, että jäsentulva haastaa myös yhdistyksen aktiivit.
– Tässä joutuu lähiaikoina pistämään tossua toisen eteen. Pyritään vastaamaan kysyntään, Räsänen lupaa.
Yhdistyksiin liittyy myös naisia
Reserviläistoimintaan on hakeutunut paljon naisia. Joensuun yhdistykseen hakemuksen jätti myös Heli Viitalahti. Hän hakee ammuntakoulutusta ja maastotaitoja.
– Pienten lasten äitinä ajattelen, että jos se sota rupeaisi tulemaan, niin karkuunhan niitten kanssa pitäisi lähteä. Mutta jos ei kerkiis, niin pitäisi oppia ampumaan, Viitalahti sanoo päättäväisesti.
Päätös jäseneksi hakemisesta oli helppo.
– Ukrainan tapahtumat herättivät lopullisesti. Maanpuolustustahtoa on ollut aikaisemminkin, mutta vasta nyt tuli mieleen, että asialle pitää myös tehdä jotakin, Viitalahti kertoo.
Heli Viitalahti (oikealla) liittyi Joensuun reserviläisyhdistykseen Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Hän haluaa oppia käyttämään asetta.
Viitalahti houkutteli mukaan myös ystäviään. Hän ilmoitti koko ryhmän keväällä järjestettävälle viikonloppukurssille, jossa ollaan oikeasti metsässä.
– Minä höynäytin tytöt mukaan ja siitä ne lämpenivät ilmoittautumaan, Viitalahti paljastaa.
Joensuun reserviläisyhdistys on saanut jäseniksi myös varusmiespalveluksen käyneitä naisia.
– Se on ilahduttavaa, että heillä on vielä armeijan jälkeen intoa lähteä mukaan näihin hommiin, Räsänen iloitsee.
"Kertausharjoituksia liian harvoin"
Osa on hakeutunut mukaan reserviläistoimintaan, kun Puolustusvoimien puolella kertausharjoituksia on heidän mielestään liian vähän.
– Liityin reserviläisyhdistykseen, kun tuli omasta mielestä liian harvoin niitä kutsuja. Tässä pääsee kuitenkin aika lähelle samaa toimintaa kuin kertausharjoituksissakin, Jukka-Pekka Nevalainen perustelee.
Vuonna 2018 armeijan käynyt Leevi Kovapohja on ehtinyt sen jälkeen myös kertausharjoituksiin. Siitä huolimatta hän halusi liittyä vielä reserviläistoimintaan.
– Täällä pysyy ajan tasalla siitä, miten pitää toimia. Ammuntataidon kehittäminen ja fyysisen kunnon kohentaminen sovelletun reserviläisammunnan puolella ovat minulle tärkeimmät asiat, Kovapohja linjaa.