Sotilasprofessori: Venäjän kärsimät kalustotappiot ovat valtavat – Zelenskyin lausunto avasi "pienen valonsäteen" diplomaattiselle ratkaisulle

Ukrainan varapääministeri Iryna Vereshtshuk kertoi tänään aamulla Venäjän ja Ukrainan kesken sovitusta tulitauosta.

Humanitaarisen käytävän ja alueellisen tulitauon oli tarkoitus toimia aamuyhdeksän ja iltayhdeksän välisenä aikana, eli 12 tuntia.

Maanpuolustuskorkeakoulun tuoreen tilannekatsauksen mukaan sotatilanne Ukrainassa onkin pysynyt verrattain rauhallisena.

– Venäjän joukot käyttävät tällä hetkellä saamaansa operatiivista taukoa hyväkseen ja ryhmittävät joukkojaan Kiovan ja Harkovan ympärille, MPKK sotilasprofessori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo toteaa MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.

– Jää nähtäväksi, miten tulitauko pitää. Tähän mennessä sitä ei ole tietääkseni laajemmin rikottu.

Lue myös: Venäjä etsii nyt Ukrainan puolustuksesta aukkoja – näin Putinin joukot pyrkivät hyökkäämään seuraavaksi, arvioi suomalaisasiantuntija

Arviot Venäjän tappioista vaihtelevat suuresti

Yhdysvaltain arvion mukaan Ukrainan sodassa on kuollut tähän mennessä 2 000–4 000 venäläissotilasta. Ukrainana armeijan mukaan kuolleita on 12 000. 

Mäkitalo kehottaa suhtautumaan Ukrainan antamaan lukuun hyvin epäilevästi.

– Kun 12 000 kaatuneen lisäksi laskettaisiin haavoittuneet, jotka normaalisti ovat 3–4-kertainen määrä (kuolleisiin nähden), heitä olisi 50 000. Se olisi niin suuri määrä 120 000–150 000 sotilaan hyökkäävästä joukosta, että se olisi lamauttava tappio. Ei sellainen joukko enää hyökkäisi.

Mäkitalon mukaan myöskään Venäjän hallinnon ilmoittama noin 500 kaatunutta ei voi pitää paikkaansa. 

– Totuus löytynee jostain välistä. Yhdysvaltojen tiedustelupalvelun tulosta ei (sen sijaan) ole syytä epäillä. Sitä tukevat myös erään eurooppalaisen riippumattoman tutkijaryhmän kalustotappiosta tekemät arviot.

Lue myös: Ukrainalaiskaupunki Sumyn evakuoinnit jatkuvat – ukrainalaisministeri venäläisille: "Älkää ampuko"

Venäjän kalustotappiot ovat ”valtavat”

Mäkitalon mukaan Venäjä on menettänyt sodassa huomattavan paljon kalustoaan. Jopa 10 prosenttia Venäjän Ukrainaan sitomasta asevoimien kalustosta kerrotaan olevan tuhoutunut. 

– Ne ovat valtavat tappiot. Siihen päälle pitää vielä laskea pyöräkaluston normaalirikkoutumisen takia kärsimät tappiot. Uutiskuvista on saatu nähdä myös ihan ehjiä, todennäköisesti polttoaineen loppumisen takia hylättyjä ajoneuvoja. Miehistö ei ole halunnut jäädä sinne istuvaksi maaliksi. 

– Sitä kautta Ukrainan asevoimat saa kaluste- ja ampumatarviketäydennystä.

Mediassa on jo tätä ennen nähty tietoja kokonaan tuhoutuneista joukkoyksiköistä tai pataljoonan taisteluosastoista.

– Sitä, pitävätkö tiedot paikkansa, ei voida vielä sanoa. Mutta jo noin 20 prosentin kalusto- ja henkilöstötappiot lamauttavat joukon taistelukyvyn eikä se pysty enää operoimaan niin, että se täyttäisi sille asetetut suorituskykyvaatimukset.

– Eli merkittävä keihäänkärjen taitto ja tylsyttäminen on tähän mennessä tapahtunut.

Mäkitalo muistuttaa kuitenkin, että sodankäynti ei ole matematiikkaa.

– Varsinkin kun venäläisessä sotataidossa on tapana syöttää operaatioalueelle niin paljon joukkoja, että tavoitteisiin päästään, Mäkitalo toteaa.

– Jos asevoimien johto on sanonut, että operaatio toteutuu suunnitellulla tavalla ja tavoitteisiin edetään ilman mitään esteitä, niin se lisää joukkoja lisää kalustoa operatiivista taukoa hyödyntäen – se on valitettavasti oma epäilykseni.

Lue myös: Zelenskyi: Ukraina voi luopua Nato-jäsenyyden tavoittelemisesta – kyseessä yksi Venäjän rauhanehdoista

Zelenskyin lausunto luo toivoa ratkaisusta

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on antanut ymmärtää, ettei enää tavoittelisi Ukrainalle sotilasliitto Naton jäsenyyttä.

Zelenskyi puhui asiasta ABC Newsin haastattelussa maanantaina. Hän sanoi ymmärtäneensä, ettei Nato ole valmistautunut hyväksymään Ukrainaa, eikä hän halua "rukoilla polvillaan" jäsenyyttä.

Ukrainan pyrkimys Naton jäseneksi ja Naton itälaajentuminen ovat olleet Venäjän ilmoittamia syitä hyökätä Ukrainaan.

Zelenskyi sanoi myös olevansa avoin kompromisseihin Itä-Ukrainan separatistialueiden Donetskin ja Luhanskin statusten ratkaisemiseksi. Venäjä haluaa Ukrainan tunnustavan alueiden itsenäisyyden.

– Se on merkittävä lausunto presidentiltä ja saattaa avata neuvotteluun pienen valonsäteen diplomaattiselle ratkaisulle. Se tarjoaa mahdollisuuden myös siihen, että neuvottelujen kautta Putin säilyttää kasvonsa, Mäkitalo arvioi.

– Jokaisen itsenäisen kansan ja valtion olemassaolon edellytys on kyky itsenäiseen puolustukseen, ja sitä ovat Zelenskyi ja hänen kansansa edustaneet. Heidän paikkansa historiassa ja itsenäisten valtakuntien joukossa on ansaittu.