STM:ltä virheellinen kommentti kotitestien luotettavuudesta – tällaiset ovat erot Suomessa myytävien koronatestien herkkyyksissä

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kommentoi eilen MTV Uutisille, että lieväoireisena viralliseen koronatestiin on syytä mennä, jos kotitesti näyttää positiivista.

Varhilan mukaan kotitestien tulokset ovat "melko luotettavia" ja ne havaitsevat todennäköisemmin tartunnan, kuin antavat virheellisen positiivisen tuloksen.

– Olen ymmärtänyt myös niin, että ne antavat mieluummin vääriä positiivisia kuin vääriä negatiivisia tuloksia. Epidemian hallinnan kannalta on hyvä, että asia on näin päin, hän sanoi.

Lue lisää: Kuinka luotettavia koronan kotitestit ovat? STM kertoo näkemyksensä, milloin viralliseen testiin kannattaa mennä

EU: Väärät negatiiviset yleisempiä

EU-komission mukaan tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin. Kaikki EU:n hyväksymät antigeeni- eli pikatestit antavat todennäköisemmin negatiivisen tuloksen tartunnan saaneelle kuin virheellisen positiivisen tuloksen henkilölle, jolla ei ole tartuntaa. 

EU:n listauksen mukaan Suomessa myynnissä olevien antigeeni- eli pikatestien herkkyys on valmistajien itse ilmoittamien tietojen perusteella yli 90 prosenttia ja useimpien testien luotettavuus yli 99 prosenttia.

Herkkyys tarkoittaa sitä, kuinka hyvin testi havaitsee positiivisen tartunnan. Mitä korkeampi herkkyys on, sitä paremmin testi tunnistaa tartunnan.

Tarkkuus puolestaan tarkoittaa testin kykyä tunnistaa vain tutkittavaa virusta sisältävät näytteet. Korkea tarkkuus tarkoittaa, että testi antaa vain vähän vääriä positiivisia testituloksia henkilölle, jolla ei ole tartuntaa. 

– EU on tässä oikeassa. Eli kotitestit eivät välttämättä havaitse kaikkia tartuntoja. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole testin vika vaan voi johtua näytteenotosta, joka ei kotona onnistu välttämättä yhtä hyvin kuin sote ammattilaisen tekemänä, Varhila kommentoi MTV Uutisille.

Lue myös: Maailmassa todettiin ennätysmäärä koronatartuntoja viikossa uutistoimisto AFP:n seurannan mukaan

Testien herkkyyksissä eroja

Suomessa on myynnissä useiden eri valmistajien koronapikatestejä. Niiden herkkyys riippuu muun muassa siitä, onko näyte otettu nenän limakalvolta vai syvemmältä nenänielusta.

Boson-merkkisen koronan kotitestin herkkyys on valmistajan omien tutkimusten mukaan 96,5 prosenttia, eli testi havaitsee 96,5 prosentin todennäköisyydellä tartunnan. 

Flowflex-merkkisen testin herkkyys on valmistajan mukaan 97,1 prosenttia nenän limakalvoilta otetussa näytteessä ja 97,5 prosenttia syvemmältä nenänielusta otetussa näytteessä.

Panbio-merkkisen testin herkkyys on valmistajan mukaan 98,1 prosenttia nenän limakalvolta otetussa näytteessä ja 91,4 nenänielusta otetussa näytteessä.

Kaikkien valmistajien tarkkuus on yli 99 prosenttia eli harvempi kuin joka sadas positiivinen tulos on virheellinen.

Lue lisää: Antigeenitestit saattavat tunnistaa koronaviruksen omikronmuunnoksen muita muunnoksia heikommin, arvioi Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan kotitestit ovat tyypillisesti herkkyydeltään huonompia kuin viralliset PCR-testit. Kotitestien luotettavuus on THL:n mukaan kuitenkin PCR-testien luokkaa. Kotitestien luotettavuus riippuu kuitenkin monesta asiasta.

– Testin tekninen herkkyys ja tarkkuus ovat yksi tekijä. Lisäksi vaikuttavat esimerkiksi näytteenoton ajankohta eli se, onko virusta jo riittävästi sekä tekninen onnistuminen eli se, osuuko virusta riittävästi näytteeseen, kertoo THL:n johtava asiantuntija Saara Salmenlinna.

Salmenlinnan mukaan kotitestien hyvä puoli on, että niitä voi esimerkiksi ltistustilanteissa tarvittaessa toistaa parin päivän välein.

– On myös hyvä muistaa, että negatiivinen testitulos on kertoo tilanteen vain testaushetkellä. Tilanne voi muuttua nopeasti.

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) tiedotti eilen, että pikatestit saattavat havaita koronaviruksen omikronmuunnosta muita muunnoksia heikommin.

Lue myös: Neljä lähihoitajaa perustelee, miksi he eivät ole ottaneet koronarokotetta