Jos Suomi tai Ruotsi päättäisi hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä, asiat voisivat edetä teknisiltä osin hyvin nopeasti, mutta lopulta kyseessä on poliittinen päätös. Näin arvioi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg STT:n, Ruotsin uutistoimisto TT:n ja Ruotsin radion haastattelussa.
Stoltenberg korostaa, että on kunkin maan oma asia päättää sotilasliittoon pyrkimisestä. Jäsenyysvaatimusten täyttäminen sujuisi kuitenkin Stoltenbergin arvion mukaan Suomelta ja Ruotsilta ongelmitta.
– Ruotsissa ja Suomessa on niin vakaat järjestelmät, vahvat demokraattiset instituutiot ja hyvin kehittyneet puolustusjärjestelmät, joiden puitteissa tehdään jo yhteistyötä, joten sen puolesta asiat voisivat edetä hyvin nopeasti, Stoltenberg sanoi.
Stoltenberg ei erittele mahdollisen hakemusprosessin poliittista puolta. Lyhyessä haastattelussa hän ehtii toistaa monta kertaa, että päätös sotilasliiton jäsenyyden hakemisesta on kunkin maan omissa käsissä, eikä siihen pidä minkään ulkopuolisen tahon vaikuttaa.
– Jos Suomi päättäisi hakea Naton jäsenyyttä se on päätös, jonka Suomi tekee itse ja johon on sanottavaa vain Suomella ja Naton jäsenmailla sen suhteen, tulisiko Suomesta jäsentä.
Lue myös: Naton pääsihteeri Stoltenberg: Venäjällä ja Natolla edelleen suuria erimielisyyksiä – viittasi tiedotustilaisuudessa myös Niinistön uudenvuoden puheeseen
Jännitteet korostavat yhteistyön tarvetta
Sotilasliiton pääsihteeri antoi keskiviikkona Nato–Venäjä-neuvoston jälkeen haastatteluja minuuttiaikataululla Naton päämajassa Brysselissä. Viime päivät ovat olleet kiireisiä, eikä vauhdille näy loppua. Vielä samana iltana Stoltenbergin oli määrä suunnata Ranskan Brestiin vieraaksi EU-maiden puolustusministerien epäviralliseen kokoukseen.
Venäjän uhkaavan käytöksen synnyttämä jännitteinen tilanne osoittaa Stoltenbergin mukaan sen, että on entistä tärkeämpää tehdä yhteistyötä. Hän korostaa, että Suomi ja Ruotsi eivät saa antaa Venäjän pelotella.
– On Ruotsin ja Suomen oma asia, jos ne haluavat hakea jäsenyyttä. Se on tärkeää, sillä kyse on perustavanlaatuisista periaatteista koskien valtioiden itsemääräämisoikeutta ja pienten maiden valintaa kulkea omaa tietään, vaikka ne olisivatkin Venäjän naapureita, Stoltenberg sanoi.
Stoltenberg arvioi, että Suomen, Ruotsin ja Naton yhteistyötä voi edelleen vahvistaa. Ilman jäsenyyttäkin läheinen ja tiivis yhteistyö on mahdollista. Läheisen yhteistyön arvon hän näkee esimerkiksi siinä, että osapuolet pystyvät oppimaan toinen toisiltaan.
Suomi ja Ruotsi ovat sotilasliiton läheisiä kumppaneita, ja saavat esimerkiksi usein kutsuja Naton ministeritapaamisiin. Kumppanuus merkitsee myös yhteisiä harjoituksia, ja suomalaisia sotilaita oli mukana esimerkiksi Afganistanissa Nato-johtoisessa operaatiossa.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluu niin sanottu Nato-optio, eli Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea sotilasliiton jäsenyyttä. Ruotsissa vastaavaa poliittista kirjausta ei ole.
Lue myös: Diplomatian superviikko: Nato ja Venäjä tapaavat, mutta mitä siltä on lupa odottaa?
Video: Niinistön puhe herätti Ruotsin – "Suomen ja Ruotsin pitäisi hakea yhdessä Nato-jäsenyyttä jos Venäjä hyökkäisi Ukrainaan". Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:00
Osittaisia turvatakuita ei ole
Selkeän eron Naton jäsenmaan ja kumppanin välille tuo kysymys turvatakuista. STT kysyi Stoltenbergiltä, pystyisikö sotilasliitto lupaamaan Suomelle ennakkoturvatakuita jo hakemusprosessin alussa, jos Suomi jossain vaiheessa päättäisi hakea Naton jäsenyyttä.
Osittaisia turvatakuita ei ole olemassa, Stoltenberg vastaa. Kun kysymys on turvatakuista, se on kaikki tai ei mitään.
– Teemme Suomen kanssa yhteistyötä todella monilla alueilla, mutta turvatakuut eivät koske (Suomea), ne koskevat vain jäsenmaita, Stoltenberg sanoi.
Lue myös: Asiantuntija: Suomi tarvitsisi jo Nato-jäsenyyttä hakiessaan turvatakuut – "Pitäisi tietää tarkkaan, mitä jäsenmaissa ajatellaan"
"Nato on kuin silta"
Viime päivien turvallisuuspoliittisessa keskustelussa Yhdysvallat on ollut suuressa roolissa. Naton Stoltenberg näkee, että 30 jäsenmaan sotilasliitto voi toimia siltana Pohjois-Amerikan ja Euroopan välillä.
– Kun Nato on pöydän ääressä, suurin osa Eurooppaa on pöydän ääressä, Stoltenberg huomautti.
Vastauksissaan Stoltenberg puolustaa pienten maiden ääntä. Maailma, jossa suuret maat määräävät tahdin pienille kuuluu Stoltenbergin mukaan täysin historiaan. Eurooppalainen rauha ja vakaus rakentuu ajatukselle siitä, että itsenäiset valtiot saavat tehdä omat päätöksensä.
– Se ajatus koskee Suomea, se koskee Ruotsia, se koskee Norjaa. Se koskee meitä kaikkia, norjalainen Stoltenberg sanoi.
Lue myös: Ulkoministeri Haavisto Natosta CNN:lle: "Meille on tärkeää säilyttää periaatteemme"
Video: Ulkoministeri Haavisto CNN:n haastattelussa: "Suomella ei ole aikeita hakea Natoon".
2:03
