STTK:n Patrizio Lainà arvostelee hallituksen linjausta työllisyysrahoista: "Epäoikeudenmukaiselta tuntuu"

Petteri Orpon (kok.) hallitus keventää palkansaajien verotusta vuoden 2024 budjettiehdotuksessa. Suurin vaikutus on työttömyysvakuutusmaksujen alennuksella, joka kohdistuu sekä palkansaajille että työnantajille.

Työttömyysvakuutusmaksua on varaa alentaa 1,4 prosentilla, sillä maksuja keräävän Työllisyysrahaston puskurivarannot ovat täyttyneet kohentuneen työllisyystilanteen ansiosta.

Samalla hallitus kuitenkin tilkitsee ensi vuoden budjettia veronkiristyksellä, joka toteutetaan ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksella Tämän veronkiristyksen vaikutus vakuutusmaksun alennukseen on 0,2 prosenttia ja se kohdistuu ainoastaan palkansaajiin.

Lue lisää: Hallitus imuroi osan työllisyysrahoista palkansaajilta, mutta ei työnantajilta – Pääministeri Orpo ei lupaa, että puntit tasattaisiin myöhemmin

Keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà pitää ratkaisua epätasapainoisena.

– Kyllä tämä epäoikeudenmukaiselta tuntuu. Tästä vakuutusmaksujen alennuksesta hyötyvät sekä työnantajat ja palkansaajat, puolet ja puolet. Nyt tässä palkansaajat joutuvat maksamaan, Lainà toteaa MTV Uutisille.

Hän olisi toivonut nykyisessä taloustilanteessa myös sellaisia veronkorotuksia, jotka olisivat kohdistuneet työnantajiin ja yrityksiin. Lainàn mukaan se olisi ollut oikeudenmukaista, kun julkista taloutta tasapainotetaan.

Muilta osin hän pitää hallituksen veroratkaisujen talousvaikutuksia pieninä.

– Aika marginaalisia ovat nämä muut veronkevennykset. Polttoaineverotuksen kevennys taitaa olla muutaman sentin luokkaa. Sitä tuskin kovin moni huomaa. Enemmän olisi ollut tarvetta vahvistaa julkista taloutta. Nyt alijäämät kasvavat entisestään, tulee miljardiluokan veronkevennyksiä ja samaan aikaan leikataan rajusti tietyiltä ihmisiltä, Lainà sanoo.

Yrittäjiltä ymmärrystä, mutta myös kritiikkiä

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on pääosin tyytyväinen hallituksen budjettiesitykseen. Arvosteltavaa hän löytää arvonlisäverojen korotuksesta, joka osuu esimerkiksi kaupan alalla ja tapahtuma-alalla toimiviin yrityksiin.

– Ongelma tässä on se, että nämä ovat samoja aloja, jotka kärsivät koronasta, ja toipuminen koronasta on kesken. Ja silloin tällainen veronkorotus ei ole mikään mukava uutinen näille yrittäjille, Pentikäinen sanoo.

Hän pitää päätöstä työttömyysvakuutusmaksujen alennuksen perimistä palkansaajilta osittain huonona ratkaisuna. Veronkiristys ei varsinaisesti lisää hallituksen tavoittelemaa työnteon kannustavuuden kasvattamista.

–  Nyt sitten hallitus pienen osan tästä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun alennuksesta ikään kuin imuroi valtion talousarvioin katteeksi, ja tätä voi tietysti yhtäältä moittia, koska se on tätä [työnteon kannustavuutta korostavaa] linjaa vastaan. Mutta toisaalta ymmärrän sitä tiettyyn rajaan asti, koska meillä on erittäin vakava velkaantumisongelma, ja tähän täytyy löytää ratkaisu, Pentikäinen sanoo.

Veronmaksajien keskusliiton laskelmien mukaan palkansaajien tuloverotus kevenee kaikissa tuloluokissa. Suurimmat suhteelliset ja euromääräiset kevennykset kohdistuvat kuitenkin niille suomalaisille, jotka ansaitsevat yli 10 000 euroa kuukaudessa.