Presidentti Alexander Stubb aloittaa tänään valtiovierailunsa Kiinassa. Edellinen Suomen presidentin vierailu Kiinaan tapahtui viisi vuotta sitten eli vuonna 2019.
Valtiovierailu jatkuu torstaihin asti, mutta merkittävin kohokohta on tiistaina, kun Stubb tapaa Kiinan presidentin Xi Jinpingin.
Stubb matkaa Kiinaan ensimmäisenä Nato-Suomen presidenttinä.
Lue myös: Kiinan tuki Venäjälle varjostaa Stubbin valtiovierailua – lännellä voi olla yksi tapa vaikuttaa tilanteeseen
Kiina puolestaan on Venäjälle merkittävä talouskumppani, ja Nato on todennut tämän taloussuhteen mahdollistavan Venäjän sodankäynnin Ukrainassa.
Venäjän hyökkäyssota nouseekin kahdenvälisissä keskusteluissa varmasti keskeisimpien aiheiden joukkoon.
1:47
Tällainen seurue Stubbin mukana Kiinaan matkustaa.
Stubb on etukäteen ilmoittanut, että hän aikoo myös kysyä Kiinan kantaa Pohjois-Korean toimiin.
Useiden uskottavien lähteiden mukaan Pohjois-Korea on lähettänyt sotilaitaan taistelemaan Venäjän rinnalla Ukrainassa.
Lue myös: Saako Stubb Kiinan johtajan soittamaan ratkaisevan puhelun Putinille?
Lähi-idässä monella rintamalla kärjistynyt tilanne on varmasti myös presidenttien asialistalla, sillä myös Kiina on ottanut selvää roolia Lähi-idän konfliktin liennytyksessä.
Kiinan välittämänä palestiinalaisjärjestöt muun muassa tekivät heinäkuussa yhteisjulistuksen siitä, miten Gazan hallinta pitäisi sodan päätyttyä järjestää.
Stubbilla on tapaamiset myös Kiinan pääministerin Li Qiangin ja Kiinan kansankongressin pysyvän komitean puheenjohtajan Zhao Lejin kanssa.
YK:n uudistus kommenttikierroksella
Stubbin YK:ssa aiemmin tänä syksynä nostama YK:n turvallisuusneuvoston muutosprojekti tulee myös esiteltyä Kiinan johdolle, sillä veto-oikeutta hallitsevana jäsenenä Kiinan kanta mahdollisiin muutoksiin olisi ratkaiseva.
Stubb on esittänyt, että turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenen määrää pitäisi kasvattaa ja neuvostoon tarvittaisiin edustusta myös muualta Aasiasta sekä Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta.
Stubb on myös esittänyt pysyvien jäsenten veto-oikeuden poistoa, koska järjestely on lamauttanut turvallisuusneuvoston toiminnan.
Suomi on ollut johdonmukainen siinä, että Kiinan heikko ihmisoikeustilanne nostetaan kahdenvälisissä keskusteluissa esiin.
Lue myös: Stubb ottaa mukaansa Kiinaan valtavan yritysvaltuuskunnan – nämä ovat vierailun talouspanokset
Viime vuosina suurta huolta on herättänyt ennen kaikkea Kiinan luoteiskolkassa sijaitsevan Xinjiangin alueen uiguurien tilanne.
Useat kansainväliset järjestöt ja ihmisoikeustoimijat ovat raportoineet väestön äärimmilleen kiristyneestä valvonnasta, mielivaltaisista vangitsemisista ja kidutuksesta.
Stubb on luonnehtinut omaa presidenttiyttään arvopohjaisen realismin käsitteellä, jonka on katsottu sisältävän ajatuksen siitä, että myös Suomen arvomaailmasta poikkeavien maiden kanssa on käytävä vuoropuhelua, kuitenkin Suomen arvopohjan ytimessä olevia ihmisoikeuksia ja demokratiaa kunnioittaen.
Näin ollen on selvää, että myös Stubb nostaa Kiinan ihmisoikeustilanteen esiin Kiinan johdon kanssa keskustellessaan.
Kiinan johdolta kaivataan myös signaaleja kaasuputkiasiassa.
Kiinalaisaluksen epäillään olleen Suomen ja Viron välillä merenpohjassa kulkevan Balticconnector-kaasuputken rikkoutumisen taustalla.
Viranomaisprosessi asiassa on jatkunut jo yli vuoden ajan.
Yritysjohtajia matkassa
Stubbin mukana Pekingiin ja Shanghaihin matkustaa puoliso Suzanne Innes-Stubb, jolla on vierailun aikana ohjelmaa muun muassa Kiinan presidentin puolison Peng Liyuanin kanssa.
Matkalle osallistuvat myös ulkoministeri Elina Valtonen (kok.), ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) sekä eduskunnan Kiina-ystävyysryhmän puheenjohtajisto eli Ville Skinnari (sd.) ja Sakari Puisto (ps.)
Myös kookas, noin 25 yrityksestä ja muista elinkeinoelämän vaikuttajista koostuva yritysvaltuuskunta on Stubbin matkassa mukana.
Kaupallinen näkökulma on ollut merkittävästi läsnä aiemmillakin valtiovierailuilla Kiinaan, mutta tällä kertaa luvassa voi olla tunnustelevampi käynti.
Vienninedistämismatka on ensimmäinen laatuaan sen jälkeen, kun Euroopassa on havahduttu siihen, kuinka riippuvainen Euroopan talous ja teollisuus on Kiinan raaka-aineista.
Kiinassa päivitettäneen myös Suomen ja Kiinan välinen kumppanuusohjelma, sillä edellisen ohjelman voimassaolokausi päättyi viime vuonna.
Valtiovierailu päättyy torstaina Shanghaihin.