Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Pohjois-Korean tiivistyvä suhde Venäjään ovat hallinneet keskusteluja presidentti Alexander Stubbin Kiinan-vierailulla. Kiinan presidentti Xi Jinping kommentoi myös Stubbin ajatusta sodan päättävästä soitosta Putinille.
Pekingin ytimessä Kielletyn kaupungin portin ylle kiinnitetty puhemies Mao Zedongin kuva katsoi tiistaina näkyä, jota se ei hetkeen ole kohdannut: lippusalkorivistössä Kiinan lippujen rinnalla liehuivat siniristiliput.
Vain kivenheiton päässä Kiinan parlamentissa eli Suuressa kansansalissa presidentti Alexander Stubb ja presidentti Xi Jinping tapasivat 14 vuoden jälkeen. Suomen edellisestä valtiovierailustakin oli kulunut viisi vuotta.
Kiinan rinnalla pienen Suomen johtajan vastaanotto ei kuitenkaan jäänyt pienimuotoiseksi. Vastaanottoseremoniassa lapsiryhmä repesi hurraamaan, kun presidentit kävelivät heidän ohitseen Porilaisten marssin saattelemana.
Kiinalainen soittokunta soitti vielä päämiesten illallisella Suomi-potpurin, jossa kuultiin kotimaisia säveliä Apulannasta Juha Tapioon ja Jean Sibeliukseen.
Lue myös: Stubb aloitti tapaamiset Kiinan valtiojohdon kanssa nostamalla esiin Venäjän turvallisuusuhan
Myös Stubbin tapaamiset henkivät tärkeästä vierailusta.
Xin lisäksi Stubb tapasi Kiinan kaksi seuraavaksi vaikutusvaltaisinta kommunistisen puolueen johtajaa, pääministeri Li Qiangin ja kansankongressin puhemiehen Zhao Lejin.
Lisäksi yritysfoorumissa hänen kanssaan edusti varapresidentti Han Zheng.
Stubb kuvasi kaikkia keskusteluja hedelmällisiksi, mutta presidentti Xin almanakasta tuttavalle vuosien takaa oli varattu eniten aikaa.
– Se kolme tuntia, jonka vietimme presidentti Xin kanssa, valaisi hyvin sekä maailmanpoliittista tilannetta että Kiinan tulokulmaa tässä jännitteisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, Stubb sanoi suomalaismedialle tapaamisten jälkeen.
0:50
Näin suomalaismusiikki vaikutti Stubbin Kiinan-vierailuun.
Lue myös: Stubbille soitettiin Kiinassa Apulantaa: Suomalaismusiikilla Kiinan presidentin vaimolle erityinen merkitys
"Putiniin ei voi luottaa"
Stubbin mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa oli keskeinen aihe Kiinan valtionjohdon kanssa käydyissä keskusteluissa. Stubb kertoi vieneensä Kiinalle viisi viestiä, tavaramerkiksi muodostuneen kolmen pointin sijaan.
Stubbin mukaan keskustelussa oli esillä muun muassa se, että Kiinan suhde Venäjään vaikuttaa Kiinan suhteeseen Eurooppaan.
Stubbin mukaan Kiinan suhde Eurooppaan ja EU:hun muodostuu sitä hankalammaksi, mitä enemmän Kiina tukee Venäjää.
Stubb sanoi nostaneensa esiin myös sen, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muodostaa myös Suomelle suoran turvallisuusuhan.
– Kaikki tuki Venäjän hyökkäyssodalle ja erityisesti kaksikäyttötuotteiden vienti vaikuttaa meidän turvallisuustilanteeseemme, Stubb sanoi.
1:06
Stubbin viesti Kiinaan: "Putiniin ei voi luottaa."
Lue myös: Stubbilta Kiinalle suora viesti: "Putiniin ei voi luottaa"
Kaksikäyttötuotteet ovat tarvikkeita, jotka soveltuvat siviilikäytön lisäksi sotilaallisiin tarkoituksiin.
Stubb kertoi sanoneensa Xille myös, että Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin ei voi luottaa, varsinkaan ydinaseiden osalta.
Hän korosti lisäksi, että koko Venäjän tarina sodan aloittamisesta Naton laajenemisen estämiseksi on väärin kerrottu.
– Tapahtui juuri päinvastoin eli Nato laajeni ja syveni Venäjän uhan ja hyökkäyssodan takia.
Stubb on aiemmin esittänyt, että yksi puhelu Kiinasta Putinille voisi lopettaa sodan. Stubbin mukaan Xi otti itse esiin kyseisen kommentin.
– Hän sanoi, että tuo voi pitää paikkaansa, mutta ei se taida ihan niin yksinkertaista olla.
Lue myös: Stubbilta heti suora viesti Kiinalle – Xi nosti esiin yllättävän asian suomalaisista
Nato voi aktivoitua Kiinan lähellä
Keskusteluissa nousivat Stubbin mukaan esiin myös Pohjois-Korean sotilaat, joita useiden lähteiden mukaan on lähetetty tuhansittain Venäjälle.
Stubbin mukaan Xi kommentoi Kiinan aiempien viestien tapaan, etteivät he voi vahvistaa tai kiistää asiaa.
Stubb arvioi henkilökohtaisena analyysinaan, että Kiina ei seuraa hyvällä Pohjois-Korean ja Venäjän suhdetta, joka alkaa hipoa läheistä liittolaisuutta.
Samalla Stubbin viesti Xille oli, että Kiinan niin ikään karttama sotilasliitto Nato voi aktivoitua myös Kiinan lähialueella, jollei Pohjois-Korean toimille tule loppua.
– Ei Nato voi katsoa sivusta, kun Pohjois-Korea aseistaa ja toimittaa sotilaita Venäjälle, kun toisella puolella on läheiset liittolaiset Etelä-Korea ja Japani. Siinä mielessä ollaan varmasti tulossa kohti sitä pistettä, että peli kannattaa puhaltaa poikki, Stubb sanoi.
Lue myös: Ekonomistit kertovat, millä aloilla Suomessa on mahdollisuuksia Kiinan Xin "lempilapsiksi"
Ovea raotettiin turvaneuvoston laajentamiselle
Stubb kertoi myös esittäneensä Xille muutaman ehdotuksen YK:n uudistamiseksi. Stubbin mukaan Xi raotti varovasti ovea YK:n turvallisuusneuvoston laajentamiselle.
Stubb on aiemmin esittänyt, että turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenen määrää pitäisi kasvattaa ja neuvostoon tarvittaisiin edustusta myös muualta Aasiasta sekä Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta. Presidentti on myös esittänyt pysyvien jäsenten veto-oikeuden poistoa.
Stubbin mukaan keskusteluissa sivuttiin myös Suomenlahden pohjassa kulkevaa Balticconnector-kaasuputkea, jonka rikkoutumisesta epäillään kiinalaisalusta.
Stubb kertoi, että viranomaisprosessi putken tutkinnan ympärillä jatkuu, ja Suomi toivoi ketteryyttä ja asian loppuun saattamista.
Lue myös: Kiinan tuki Venäjälle varjostaa Stubbin valtiovierailua – lännellä voi olla yksi tapa vaikuttaa tilanteeseen
Suomi viisumivapauden piiriin
Presidentti Alexander Stubbin Kiinan-valtiovierailun yhteydessä allekirjoitettiin lukuisia sitoumuksia.
Kiinassa lyhyitä matkoja tekeville suomalaisille kuului matkalta iloisia uutisia, sillä Suomi pääsi Kiinan viisumivapaiden maiden piiriin. Tämä tarkoittaa, että viisumivapauden voimaan astuessa Suomesta voisi tehdä korkeintaan 15 vuorokauden matkan Kiinaan ilman viisumia.
Stubb ja Kiinan presidentti Xi Jinping olivat paikalla seuraamassa allekirjoitusseremoniaa, jossa allekirjoitettiin kymmenkunta yhteisymmärryspöytäkirjaa. Ne koskevat muun muassa ympäristönsuojelua, kiertotaloutta sekä teknologian ja maataloustuotteiden kauppaa.
Pöytäkirjoissa mainitaan esimerkiksi, että kaksi suomalaisyhtiötä on saanut luvan kananlihan vientiin Kiinaan. Siipikarjan markkinoillepääsyä Kiinassa ehdittiin valmistella lähes seitsemän vuoden ajan.
Myös Kiinan ja Suomen välinen kumppanuuden toimenpideohjelma uusittiin odotetusti, kun edellinen ohjelma vanheni viime vuonna. Nyt yhteistyöhankkeet Kiinan kanssa jatkuvat vuoteen 2029.
Valtiovierailun aikana on myös määrä solmia 15 kaupallista sopimusta.