Uudenvuodenpuhe koostui turvallisista valinnoista.
Presidentti Alexander Stubbin uudenvuodenpuhe "ei säväyttänyt", sanoo Helsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma MTV Uutisille.
Vuorelman mukaan puhe oli täynnä turvallisia valintoja, eikä mukana ollut "provosoivia näkökulmia".
Toistettiin pitkälti sitä, mitä uudenvuodenpuheissa on totuttu kuulemaan, Vuorelma summaa.
Stubbin puheeseen mahtui tutkijan mukaan kaksi sisäistä ristiriitaa.
Presidentti Stubb kuvaili suomalaista yhteiskuntaa "vahvaksi".
– Turvallisuutemme peruspilarit – yhtenäisyys, keskinäinen luottamus ja tahto puolustaa isänmaatamme – eivät horju, Stubb lausui.
Toisaalta Stubb kuitenkin sanoi, ettei ole niinkään huolissaan "ulkoisesta turvallisuudestamme kuin taloustilanteestamme ja kansakuntamme sisäisestä kahtiajakautumisesta".
– Molemmat eivät voi pitää samaan aikaan paikkaansa, Vuorelma toteaa.
2:24
Näin Stubb puhui "kansakuntamme sisäisestä kahtiajakautumisesta".
Toinen ristiriita oli Vuorelman mukaan siinä, että puheessa painotettiin Suomen hyötyvän sääntöpohjaisesta kansainvälisestä järjestelmästä.
– Suomena teemme töitä vahvistaaksemme kansainvälisiä instituutioita ja sääntöjä, koska sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä on rauhan ja yhteistyön perusta, Stubb lausui.
Vuorelman mukaan tätä kommenttia voi "peilata rajalakikeskusteluun".
Oikeusoppineet kritisoivat tiukoin sanankääntein Suomen eduskuntaa rajalaista, joka vietiin läpi poikkeuslakina.
Lue myös: "Rakkaat suomalaiset" – presidentti Stubbin puhe sanasta sanaan
Erosi Niinistön puheista
Presidentti Stubbin puhe oli pitkälti jatkumoa presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheisiin, mutta myös eroja oli, Vuorelma sanoo.
Kuten Niinistön viimeiset uudenvuodenpuheet, myös Stubbin ensimmäinen puhe oli selkeästi kriisiajan puhe.
Kansallinen turvallisuus ja vaikea taloustilanne olivat esillä, aivan kuten Niinistölläkin. Sen sijaan ilmasto- ja ympäristökriisi olivat Stubbilla "selvästi pienemmässä roolissa", Vuorelma sanoo.
– Ne olivat Niinistölle keskeisiä teemoja puheesta toiseen. Siinä näkyy painotusero, Vuorelma jatkaa.
Stubb totesi, ettei "rasismi ole suomalaisuutta". Se on Vuorelman mukaan selkeä kannanotto ajankohtaiseen keskusteluun.
1:29
Stubb: "Rasismi ei ole suomalaisuutta".
Niinistön ja Stubbin talouspuheessa on eroa, vaikka molemmat ovatkin kokoomustaustaisia poliitikkoja. Uudenvuodenpuheissaan Niinistö tyypillisesti painotti rikkaiden vastuuta kitkeä ahneutta Vuorelma muistuttaa. Stubbilta ei tämänkaltaista kannanottoa kuultu.
Toisin kuin Niinistö, ei Stubb viitannut puheessaan esimerkiksi suomalaiseen kirjallisuuteen tai nostanut esille kohtaamisiaan kansalaisten kanssa.
– Sekin tekee puheesta vähemmän säväyttävän, jos ei ole tällaisia tunteita herättäviä viittauksia, Vuorelma arvioi.
Aloitus ja lopetus
Stubbin puheen aloitus ja lopetus kiinnittivät huomiota. Stubb aloitti puheensa sanomalla "rakkaat suomalaiset". Tyypillisesti presidenttien uudenvuodenpuheet on aloitettu toteamalla "kansalaiset".
– Stubb otti tähän perinteeseen etäisyyttä. Se on kiinnostava valinta, Vuorelma katsoo.
Ratkaisu vertautuu vuoteen 1993, jolloin uudenvuodenpuheen piti poikkeuksellisesti pääministeri Esko Aho. Tuolloin puhe alkoi sanoilla "me suomalaiset". Myöhemmässä vaiheessa puhettaan Stubb puhutteli suomalaisia "kansalaisina".
Stubb lopetti uudenvuodenpuheensa toivottamalla kaikille "Jumalan siunausta". Näin toimi myös presidentti Niinistö.
Niinistön puheissa ollut uskonnollinen sävy herätti runsasta keskustelua. Myös presidentti Martti Ahtisaari oli maininnut Jumalan, mutta häntä ennen vastaavaa oli uudenvuodenpuheissa kuultu 1950-luvulla, Vuorelma sanoo.
Katso Stubbin puhe kokonaan alla olevalta videolta:
12:11
