Hämeenlinnaan kaavaillun autokauppakeskus Sunny Car Centerin ex-toimitusjohtaja Markku Ritaluoma sekä Hämeenlinnan kaupunkia yhtiön hallituksessa edustanut Iisakki Kiemunki on tuomittu uusiin korvauksiin yhtiön konkurssipesälle.
Kanta-Hämeen käräjäoikeus määräsi tänään Ritaluoman ja Kiemungin maksamaan konkurssipesälle yhteensä liki puolen miljoonan euron korvaukset Ritaluoman vuonna 2013 saamasta palkankorotuksesta.
Sunny Car Centerin ex-toimitusjohtaja jälleen käräjillä – nyt riidellään muhkeasta palkankorotuksesta
Surullisenkuuluisan Sunny Car Centerin tarina alkoi 2010-luvun alussa, kun Ritaluoma ryhtyi kaavailemaan autokauppakeskusta Hämeenlinnaan. Keskuksesta piti tulla yksi Euroopan suurimmista tai jopa Euroopan suurin lajissaan.
Arviolta sadan miljoonan euron hankkeeseen lähti mukaan Hämeenlinnan kaupunki ja useita yrityksiä. Monien värikkäiden vaiheiden jälkeen hanke meni konkurssiin vuonna 2015.
Käräjäoikeuden mukaan yhtiön alkuvuosina Ritaluomalle maksettiin 9 000 euron nettopalkkaa kuukaudessa. Toukokuussa 2013 tehdyssä uudessa johtajasopimuksessa palkka ponnahti yhtäkkiä 20 000 euroon.
Oikeus: Ritaluoman täytyi tietää yhtiön tilanne
Oikeus katsoi, että palkankorotusta ei voitu pitää hyväksyttävänä eikä sille ollut perusteita esimerkiksi Ritaluoman tehtävissä. Yhtiön taloudellinen tilanne oli ollut heikko perustamisesta lähtien, ja oikeuden mukaan Ritaluoman täytyi toimitusjohtajana olla tästä tietoinen.
Oikeus kiinnitti huomiota myös siihen, että kun Ritaluoman palkkaa korotettiin, yhtiöllä ei vielä ollut todellista päärahoittajaa. Ritaluoma kumppaneineen yritti saada keskukselle rahoitusta ulkomaita myöten, mihin oli jo vuoteen 2013 mennessä käytetty oikeuden mukaan huomattavan paljon aikaa ja yhtiön varoja.
Ritaluoman mukaan uusi johtajasopimus oli perusteltu, koska projektin käynnistämiselle oli löytynyt sijoittaja, joka oli luvannut rahoittaa sitä 70 miljoonalla eurolla. Lopulta rahoitusta ei tullut, vaan päinvastoin yhtiön rahoja katosi ulkomaille miljoonia.
Kadonneet rahat olivat Ritaluoman mukaan muun muassa vakuus- ja konsulttimaksuja sijoituksista, joita ei koskaan tullut. Ritaluoma on kertonut tajunneensa vasta keväällä 2015, että yhtiö oli joutunut taitavan kansainvälisen huijauksen uhriksi.
Oikeus ei selityksiä uskonut, vaan määräsi Ritaluoman maksamaan konkurssipesälle sen vaatimat yli 430 000 euroa korkoineen.
Kiemungin katsottiin toimineen huolimattomasti
Kiemungilta konkurssipesä vaati noin 93 000 euron korvauksia. Konkurssipesän kanteen mukaan Kiemunki oli tietoinen yhtiön taloudellisista vaikutuksista, kun päätöstä palkankorotuksesta tehtiin yhtiön hallituksessa. Kiemunki oli hallituksen ainoa jäävitön jäsen, joten ilman hänen hyväksyntäänsä uutta johtajasopimusta ei olisi voitu tehdä.
Käräjäoikeus katsoi, että Kiemunki oli toiminut asiassa huolimattomasti. Sen mukaan todistelussa tuli esille useita varoittavia seikkoja, joiden oikeellisuutta tai vaikutuksia Kiemunki ei selvittänyt riittävästi.
Asiassa ei kuitenkaan väitetty, että Kiemunki olisi tavoitellut tai saanut henkilökohtaista etua hallituksen jäsenyydestään. Oikeus huomioi myös sen, että täysimääräinen korvausvaatimus ylittäisi Kiemungin maksukyvyn huomattavasti. Näin ollen oikeus päätti, että sopiva vahingonkorvausmäärä on puolet vaaditusta summasta, eli noin 46 700 euroa korkoineen.
Jo viime vuoden huhtikuussa käräjäoikeus tuomitsi Ritaluoman maksamaan lähes 6,2 miljoonan euron korvaukset konkurssipesälle. Tästä Kiemungille yhteisvastuullisesti määrätty osuus on 350 000 euroa. Kumpikin on valittanut tuomiosta hovioikeuteen.
Sitä, mihin hankkeesta kadonneet miljoonat ovat lopulta päätyneet, ei saatu selville aiemmassa oikeudenkäynnissä. Näin myös kysymys siitä, oliko Ritaluoma vain taitavan huijauksen uhri, jäi selvittämättä.