Suomalainen asiantuntija huolissaan Kiovan jättipadosta Venäjän iskujen yltyessä – onnistunut hyökkäys voisi johtaa koko kaupungin halvaannuttavaan tulvaan

Onnistunut isku Kiovan tuntumassa sijaitsevan padon hydraulirakenteisiin johtaisi valtavaan katastrofiin, ja iskun todennäköisyys vaikuttaa hänestä jo erittäin todennäköiseltä, Hellenberg arvioi.

Konsulttina kansainvälisen turvallisuuden saralla työskentelevä Hellenberg kertoo, että hän oli jo lähes vuosikymmen sitten Kiovassa asuessaan osallistunut Ukrainan kansallisessa strategiantutkimusinstituutissa tuotettuun asiantuntija-arvion, jonka mukaan patoon liittyy merkittäviä strategisen ja operatiivisen tason uhkia.

Samaisissa arvioissa tarkasteltiin myös iskujen mahdollisuutta voimalaitoksiin ja muuhun energiainfrastruktuuriin. Tuolloin kohteita tarkasteltiin terrori-iskun riskin näkökulmasta, mutta nyt kriittisestä infrastruktuurista on muodostunut Venäjän hyökkäysten painopiste.

Lue myös: Venäjä jatkaa iskuja siviilikohteisiin, mutta ei todennäköisesti pyri valtaamaan niitä: "Venäjä kärsii hätää jo olemassa olevilla rintamilla"

Tulva peittäisi laajan alueen

Kiovan kupeessa, Vyšhorodin alueella sijaitseva Kiovan vesivoimalaitos ja sen massiivinen pato ovat Hellenbergin suurin huolenaihe.

Murtuessaan pato aiheuttaisi hänen mukaansa massiivisen tulvan, joka jättäisi alleen muun maussa Podilinin ja pari muuta alakaupunginosaa. Tulvaa olisi hänen mukaansa mahdoton hallita ja se uhkaisi hänen arvionsa mukaan estää paikallisen lentokentän toiminnan, katkaisi vesivoimalan sähköntuotannon ja tekisi liikkumisesta alueella erittäin vaikeaa. Hellenberg luonnehtii tuhoja katastrofaalisiksi.

Vaikka pato on rakennettu hyvin, on sen sijainti Kiovan kannalta riskialtis. Hellenberg pelkää myös, että padon turvallisuuden varmistaminen on laahannut perässä. Pato oli hetken aikaa venäläisjoukkojen hallussa keväällä Venäjän hyökkäyssodan alkuaikoina, mikä osoittaa Hellenbergistä, että se on ollut Venäjälle ennenkin mielekäs kohde.

Vesivoimalaa ja patoa operoiva valtionyhtiö on itse kertonut, että padon murtuminen ei johtaisi katastrofiin.

Lue myös: Näin Venäjä iski ohjuksilla Kiovaan maanantaina – kohteena uskotaan olleen voimalaitos

"Isku vesivoimalaan olisi kohtalokas"

Hellenberg pitää viime päivien ohjusisku-uutisten johdosta hyökkäystä patoa vastaan erittäin todennäköisenä.

Venäjän strategiana vaikuttaa hänen mukaansa olevan yhteiskunnan halvaannuttaminen, itselle tärkeän infrastruktuurin, kuten voimalaitosten, haltuunotto ja iskuilla laajempaa tuhoa ja kaaosta aiheuttavien dominoefektien aikaansaanti. Padon tuhoaminen johtaisi viimeksi mainittuun.

Pato on Hellenbergin mukaan ainoa osa kriittistä infrastruktuuria, johon iskeminen merkittävästi haittaisi pääkaupungin toimintaa. Samalla siihen iskeminen näyttäytyisi loogiselta Venäjän iskujen kehittymisen näkökulmasta.

– Tuollainen strateginen isku tuohon Kiovan vesivoimalaan olisi kohtalokas ja pidän sitä hyvin todennäköisenä iskuna tässä tilanteessa, hän sanoo MTV Uutisille.

Patojen räjäyttäminen tulvien aiheuttamiseksi on myös venäläisille tuttu toimintatapa jo neuvostoajoilta, sillä toisessa maailmansodassa neuvostojoukot käyttivät patojen räjäyttämistä apuna.

Lue myös: Venäjän tapa sotia ja suhtautua sotaan on poikkeuksellista länsimaihin verrattuna: "Uhrit hyväksytään aivan toisella tavalla"

”Yksi yhteen Venäjän doktriinin kanssa”

Miksi Venäjä pyrkisi alueella sitten niin massiiviseen tuhoon? Hellenberg katsoo, että Venäjä on jossain määrin siirtynyt nyt haltuunotosta tuhoamiseen. Se pyrkii iskemään Ukrainan energiaomavaraisuuteen, luomaan kaaosta ja painetta sekä osoittamaan tekevänsä alueella mitä haluaa. Venäjä osoittaa Hellenbergistä turhautumisen merkkejä, kun se ei enää säästele Ukrainaa, vaan pyrkii shokkiefektiin ja poltetun maan taktiikkaan.

– Tämä olisi aika lailla yksi yhteen Venäjän doktriinin kanssa, jonka he ovat omaksuneet tässä viime viikkojen aikana. Toisin kuin helmikuun aikana, kun heillä oli tavoitteena saada haltuun näitä yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja kriittisiä kohteita, niin nyt oikeastaan se on muuttunut pitkälti niin, että halutaan tuhota niitä, Hellenberg arvioi.

Mahdolliseen iskuun tulisi hänen mukaansa valmistautua vahvistamalla ennakointia ja tilannetietoisuutta, suojaamalla patoaluetta ilmatorjunnalla sekä edesauttamalla suurten väestömassojen nopeatahtista evakuointia noista alueilta.

Samalla tulisi varautua entisestään sähköntuotannon kaatumiseen ja liikkumisen vaikeutumiseen.

Samalla hän on itse sitä mieltä, että muiden maiden, erityisesti Suomen, tulisi tarjota myös tukea tällaisen hyökkäyksen varalta. Suomi voisi auttaa kriittisen infrastruktuurin tunnistamisessa, suojaamisessa ja valvonnassa sekä ajantasaisen tilannekuvan muodostamisessa. Hän uskoo, että Suomella voisi olla paljon annettavaa tällaisessa siviiliturvallisuudessa.

Lue myös: Saadaanko Putin tuomiolle sotarikoksista? Asiantuntija MTV:lle: Vaikeaa, mutta ei mahdotonta

Sotaa seurannut skeptinen riskistä

Ukrainassa käytävää sotaa ja sen tapahtumia tarkasti seurannut Emil Kastehelmi ei usko, että padon tuhoutumisesta on akuuttia vaaraa. Toistaiseksi kumpikaan osapuoli ei ole laajemmin halunnut harjoittaa patoihin iskemistä tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta, ja on yhä mahdollista, että Venäjä haluaisi ottaa Kiovan haltuunsa.

Hän myös epäilee, että padolle pitää mahdollisesti aiheuttaa huomattavaa vahinkoa, jotta sillä voisi aiheuttaa vakavamman tulvan. Kiovasta pohjoiseen sijaitseva pato on Venäjästä nähden syvällä Ukrainan hallitsemalla alueella, ja venäläisten ohjusten tarkkuus on paikoin hyvin epävarmaa.

Hän on myös hyvin todennäköisenä, että pato on tätä nykyä suurella prioriteetilla vartioitu ja suojeltu.

Lue myös: Ukraina julkaisi dramaattista kuvaa kuusi tuntia raunioissa viettäneen lapsen pelastusoperaatiosta – Venäjän iskut siviilikohteisiin jatkuneet

Pekka Toveri: Onko Venäjällä kykyä iskuun?

Kenraalimajuri evp. Pekka Toveri arvioi, ettei Venäjällä ole pidäkkeitä iskeä patojen kaltaisiin siviilikohteisiin, jos se sopii heidän tavoitteisiinsa. Hän kertoo Venäjän iskeneen jo aiemmin patoihin vaikeuttaakseen Ukrainan operaatioita.

– Jos he arvioivat saavansa siitä taktista hyötyä, ja pystyvät siihen, niin toki he voivat sen tehdä, Toveri arvioi.

Venäjä on jo jonkin aikaa iskenyt Ukrainan sähkötuotantoon vaikeuttaakseen Ukrainan siviilien, hallinnon ja puolustuksen toimintaa. Toveri katsookin, että siinä mielessä isku vesivoimalaan ja sen patoon sopisi ”sen pirtaan”.

Toverin mukaan keskeistä on kuitenkin se, onko Venäjällä kykyä hyökätä tuollaiseen kohteeseen. Kiovan pohjoispuolella sijaitseva voimala on kohteena Venäjälle kaukana.

Venäjällä on julkisuudessa epäilty olevan puutetta laadukkaammista ohjuksista. Kiovan vesivoimalan pato on todennäköisesti suojattu ilmapuolustuksella, mikä tarkoittaa, että merkittävä osa ohjuksista ei luultavasti saavuttaisi maaliaan.

Toveri ei osaa arvioida sitä, miten järeä pato on ja millaisia iskuja tarvittaisiin sen tuhoamiseksi.

Maanpuolustuskorkeakoulusta ei haluttu kommentoida aiheeseen.