Suomen lupaavimpiin rallikuljettajiin lukeutuva Jari Huttunen, 26, pyörittelee monien kilpakumppaneidensa tavoin peukaloita kotimaisemissaan. Useiden kansallisten ja kansainvälisten rallisarjojen jatkuminen ja alkaminen on toistaiseksi täysi kysymysmerkki.
Maailmalla vallitseva tilanne näkyy myös Huttusen kotikaupungissa, noin 8 000 asukkaan Kiuruvedellä, Pohjois-Savossa.
– Ei hirveästi ole actionia. Vaikka pieni kylä onkin, niin kyllähän se näkyy. Ei ole paljoa porukkaa liikenteessä. Ja jos miettii yrityksiä ja muuta, niin työt on alkanut vähentyä.
Huttusen oma arki on tukevasti uomissaan.
– Jos rallihommat unohdetaan, niin kotielämään tämä ei ole vielä vaikuttanut juurikaan. Autoja korjailen, ja välillä olen vähän rakennuspeltitöissä. Sellaista kaikenlaista, yrittäjäpohjalta.
Huttusen oli määrä ajaa tällä kaudella Hyundain R5-autolla kaksi MM-rallia ja kiertää siinä sivussa Puolan kansallinen rallisarja. Hänen autonsa ylläpidosta vastaa viime vuoden tapaan juuri puolalainen 2Brally team.
– Ei ole vielä tarkalleen tullut tietoa, milloin kausi Puolassa alkaa. Mutta selvää on, että onhan se muutama kuukausi, kun ei ole hommia.
Tauosta taukoon
Tilanne harmittaa Huttusta ennen muuta siksi, että hänen kauden avauskilpailunsa, helmikuussa ajettu Ruotsin MM-ralli oli tuloksellisesti napakymppi. Huttunen saavutti Hyundain R5-autolla sen ensimmäisen MM-rallivoiton oltuaan yksityisautojen WRC3-luokan ykkönen. Hän oli ykkönen myös WRC2-tehdasluokan R5-autot huomioiden.
– Pitkä ajotauko tulee taas, ja ennen Ruotsiakin oli pitkä tauko, kun Jyväskylässä ajoin edellisen kerran. Eihän se kivaa ole.
Ruotsissa saavutettu ykkössija pantiin merkille myös Hyundain tehtaalla. WRC-tallia johtava Andrea Adamokin onnitteli Huttusta Ruotsin-suorituksesta.
– Hän oli tyytyväinen suoritukseen ja onnitteli. Emme sen kummemmin vielä siinä puhuneet mitään.
Huttunen päihitti Ruotsissa Hyundain kehitysohjelmaan kuuluvat norjalaisen Ole Christian Veibyn ja venäläisen Nikolai Grjazinin. Kaiken lisäksi Veiby ja Grjazin ajoivat i20-automallin uusimmalla kehitysversiolla – toisin kuin Huttunen.
– Kyllähän se hyvältä tuntui, että se meni niin. Oli ihan luottavainen fiilis, kun lähdettiin Ruotsiin. Auto tuntui hyvältä jo testeissä, ja yleensä se on minun kohdallani niin, että kun auto tuntuu hyvältä, se on myös ollut sitä. Salaa pikkuisen varovasti sitä odotin ja toivoin, mutta kyllä se yllätti positiivisesti, että pystyin voittamaan kaikki. Tärkeään paikkaan tuli jälleen kerran onnistuminen.
Turhauttava vuosi
Huttunen kuului Hyundain kehitysohjelmaan aiemmin itsekin. Hänet pestattiin siihen kaudeksi 2018. Ohjelma lyötiin kuitenkin jäihin ennen viime kautta, ja Huttunen putosi tyhjän päälle.
Kun ohjelma puhallettiin henkiin taas tälle kaudelle, Huttunen jäi sen ulkopuolelle. Hänen managerinsa Marcus Grönholm sanoi helmikuun alussa, että kyse oli puhtaasti rahasta – tai tässä tapauksessa sen puutteesta.
– Miten sen pukisi sanoiksi: pahalta tuntuu, että tämä laji on niin rahasta kiinni ja raadollista siltä osin.
Kaudella 2018 vyölle tuli seitsemän starttia WRC2-luokassa. Tulokset jäivät kuitenkin odotettua vaisummiksi. Toki myös huippuvauhdista nähtiin väläyksiä, mutta Huttusen kannalta aivan liian harvoin. Syynä oli erityisesti se, ettei Hyundain auto ollut samalla tasolla Fordin ja Skodan kanssa.
– Se oli tosi turhauttavaa. Tuntui, että meni kuljettajapisteet vain alaspäin sinä vuonna, mutta onneksi olen pystynyt sen jälkeen näyttämään, että kyllä se ajohomma onnistuu, kunhan laitteet on kunnossa.
– Epäonnistumiset on helpompi käsitellä, jos ne johtuvat jostain muusta kuin itsestä. Mutta kun koko vuoden joutuu rämpimään, niin miten kauan saa itselleen vakuuteltua, että se ei nyt ole itsestä kiinni? Se on vaikeaa sekin. Jossain kohdassa itseluottamus rupesi jo horjumaan sen kauden aikana. Onneksi on tullut sen jälkeen onnistumisia, ja olen päässyt koettamaan sellaisia oikeasti hyviäkin autoja ja huomannut, että onhan tässä huikea ero vielä tänäkin päivänä.
Vauhti löytyy heti
Koettamisesta puheen ollen.
Kun Huttuselta kysyy, missä hän kokee olevansa vahvimmillaan, vastaus tulee kuin apteekin hylllyltä.
– Vahvuus on siinä, että oli auto kuin auto, niin pystyn aika äkkiä ajamaan sillä kovasti. En tarvitse paljoa kilometrejä. Pitäisin sitä hyvänä esimerkkinä, että ajoin edellisen kerran täysillä viime kesänä Jyväskylässä, sitten testit alle ja Ruotsiin – ja pystyin voittamaan niin vähällä kokemuksella.
– Ajoin ennen Ruotsia kaksi päivää testiä. Olisiko se ollut noin 200 kilometriä, eli kilometrillisesti tuli ajettua paljon, mutta se on aika lailla eri asia, kun ajaa yhtä tietä edestakaisin. Oli sitten 60 tai 150 kilometriä, niin ei se kauheasti eroa. Olisi ihan eri juttu ajaa vaikka muutama pikkuralli alle. Ja testithän ajettiin tosi hyvissä talviolosuhteissa Jyväskylän seudulla. Ei sillä ollut mitään tekemistä Ruotsin rallin olosuhteiden kanssa.
Monet rallia seuraavat ovat sitä mieltä, että Huttunen olisi ansainnut lahjakkuutensa, taitojensa ja nopeutensa puolesta tälle kaudelle enemmänkin kuin kaksi MM-rallia. Mies itse ei kuitenkaan sorru minkäänlaiseen jossitteluun tai spekuloitiin.
– Mennään nyt vuosi kerrallaan. Pitkän tähtäimen tavoite on, että pystyn ajamaan joku päivä ammatikseni ja menestymäänkin. Toivotaan, että saataisiin tällä kaudella ajettua vielä parikin MM:ää. Katsotaan nyt, onko se mahdollista vai ei. Niiden kisojen pitäisi kuitenkin onnistua hyvin, että saisin näytöt annettua ja sitä kautta ajopaikan.
Ikänsä puolesta Huttunen kuuluu siihen sukupolveen, joka pääsee näkemään aitiopaikalta uuden sukupolven ralliautot, joiden teknisistä yksityiskohdista väännetään vielä kulisseissa peistä.
Huttunen jättää kulissipelit suosiolla itseään viisaammille, mutta kävi neuvotteluissa miten hyvänsä, hänelle merkitystä on vain yhdellä asialla.
– Ajaminen pysyy aina ajamisena. Aina pitää olla kaasu pohjassa lähdöstä maaliin. Sehän on tärkeintä, ajetaan sitten kaasulla tai sähköllä.