SPR:n avustustyöntekijä Jussi Rastas on vastikään palannut kuvaustehtävistä Syyriassa. Rastas oli Syyriassa dokumentoimassa avun tarvetta ja avun perille menoa. Matkansa aikana hän vieraili muun muassa Syyrian Punaisen Puolikuun proteesikeskuksessa maan pääkaupungissa Damaskoksessa.
– Syyrian konflikti näkyi klinikalla erittäin vahvasti ja avun merkitys korostui. Se on silminnähtävää ja käsin kosketeltavaa, Rastas kertoo.
Rastaan tehtävänä oli kuvata proteesiklinikan asiakkaita Suomen Punaiselle Ristille. Tässä jutussa nähtävät kuvat ovatkin kaikki Rastaan ottamia.
Syyrian Punaisen Puolikuun vapaaehtoiset harjoittavat pallopelien avulla pikkupojan uudistunutta fysiikkaa.
Erityisesti lasten tilanne kosketti
Epävakaa tilanne Syyriassa on jatkunut jo pitkään. Kuudetta vuotta jatkuvassa sodassa on kuollut yli 270 000 ihmistä ja miljoonat ihmiset tarvitsevat apua.
Proteesikeskuksessa apua saavat kaikki tarvitsevat ilman kustannuksia. Proteeseja tehdään vajaat 40 kuukaudessa.
– Juuri sinä päivänä, kun menimme sinne, oli Homsista tuotu etupäässä lapsia. Heiltä puuttui käsiä tai jalka tai molemmat jalat, Rastas kuvailee näkemäänsä.
Kuvan tyttö ei halua käsiproteesia ainakaan vielä. Tässä hän yrittää saada tussia pysymään oikeassa, amputoidussa kädessään.
Erityisesti raajansa menettäneet lapset ovatkin jääneet Rastaan mieleen.
– Yksi vahvimmin mieleen jääneistä asioista on se, että tässä puhutaan pienistä lapsista, jotka eivät millään tavalla ole olleet päättämässä konflikteista tai väkivaltaisuuksista.
– Se tuntuu täysin tyrmistyttävältä. Kun kuvasin siellä, piti kyllä hillitä omia tunteita, ettei joutuisi ihan hakoteille, suomalainen kertoo.
Pikku potilaiden iloisuus yllätti
Rastaan mieleen on jäänyt elävästi se, kuinka iloisia ja tarmokkaita pienet potilaat itse olivat.
– Silmiinpistävää oli, miten positiivisesti potilaat itse suhtautuivat tilanteeseensa. Tuntui, että mitä nuorempi lapsi on, sitä sopeutuvaisempi hän oli tilanteeseensa, ainakin pintapuolisesti.
Pieni tyttö on menettänyt vasemman jalkansa.
– Suurin osa lapsista oli iloisia, he ihan normaalisti värittivät ja leikkivät. He myös jollain tavalla positiivisessa mielessä tutkivat sitä, minkälaisiin asentoihin proteesit taipuivat ja miten esimerkiksi telineillä kävellään, Rastas kertoo.
Vanhemmilla ehkä vaikeampaa
Vaikka klinikalla hoidettiin etupäässä lapsia, oli myös nuoria ja aikuisia.
– Siellä oli yksi teini-ikäinen tyttö ja hänelle tilanne oli selvästi pieniä lapsia hankalampi. Hän oli 16 ja häneltä puuttuivat molemmat jalat ja sen lisäksi hänen molemmat vanhempansa olivat kuolleet sodassa.
Keskuksessa valmistettiin proteesikäsiä ja -jalkoja, vaihdettiin vanhoja uusiin ja treenattiin potilaiden fysiikkaa. Kuvan 16-vuotias tyttö on molempien jalkojensa lisäksi menettänyt myös vanhempansa, Rastas kertoo.
– Yleisesti ottaen klinikalla olijat olivat hämmästyttävän positiivisia ja siellä vallitsi todella lämmin henki, Rastas summaa. 
Klinikan johtaja kertoi pitävänsä potilaitaan kuin omina lapsinaan. Hänen lämmin asenteensa lämmittää silminnähtävästi kaikkia klinikalla vierailevia ihmisiä.
Proteesikeskuksen johtajan mukaan amputoituja potilaita on ympäri Syyriaa, ja luku kasvaa konfliktin jatkuessa. Vastaavanlaisia keskuksia tarvittaisiinkin lisää eri puolille maata.
Tämä mies on menettänyt jalkansa.
Vapaaehtoisia kuolee avustustöissä
Rastas muistuttaa, että Syyrian Punaisen Puolikuun vapaaehtoiset auttavat oman turvallisuutensa uhalla. Tähän mennessä 53 vapaaehtoista on menettänyt henkensä.
Humanitaarisen avun tarvitsijoita on Syyriassa 13 miljoonaa. Turvallisuustilanteen vuoksi avun perille saaminen on vaikeaa, joten Syyrian Punainen Puolikuu ja sen tuhannet vapaaehtoiset ovat tärkeässä asemassa. He myös toimittavat jopa 60 prosenttia YK:n avusta perille.
Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan sodassa haavoittuu joka kuukausi 25 000 ihmistä. Naapurimaihin on paennut yli neljä miljoonaa syyrialaista ja heistä osa etsii turvaa Eurooppasta.
Suomen Punainen Risti on tukenut hätäapuoperaatiota Syyriassa ja sen lähialueilla jo yli 23 miljoonalla eurolla, keräysvaroin ja osittain ulkoministeriön tuella.