Rosetta-luotaimen tutkimuslaitteiden avulla on saatu valtavasti uutta tietoa komeetoista. Nyt tiedetään esimerkiksi, millainen on komeetan rakenne ja miten pitäisi toimia, jos komeetta uhkaa törmätä maahan. Suomalaiset mittalaitteet ovat olleet tärkeässä roolissa tiedon tuottamisessa.
Tutkijat ovat innoissaan.
– Nyt on avautunut kokonaan uusi aikakausi komeettojen tutkimuksessa, että niin paljon uutta dataa on tullut, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Minna Palmroth.
Rosetta-missio päättyy huomenna, kun luotain törmäytetään pehmeästi komeetan pintaan ja se lakkaa toimimasta.
Ennakko-oletukset eivät toteutuneet
Suomalaisia mittalaitteita on ollut komeettatutkimuksessa mukana peräti kuusi. Suomalaislaitteilla mitattiin esimerkiksi komeetan vesipitoisuutta ja tutkittiin pölyn koostumusta.
Komeetan rakenteesta paljastui aivan uusia asioita. Pinta on betonia kovempi, mutta sisus on höttöinen. Lähes 70 prosenttia komeetan tilavuudesta on tyhjää.
Ennakko-oletuksen mukaan maapallon vesi olisi voinut olla peräisin komeetoilta. Oletus osoittautui vääräksi.
– Nyt tämä meriasia osoittautui vesiperäksi, että ainakaan tämän tyyppisistä komeetoista maapallon meret eivät ole peräisin, vahvistaa Palmroth.
Sen sijaan orgaanisia aineita, jotka ovat elämän edellytys, löytyi paljon. Ne ovat voineet tulla maapallolle komeettojen mukana.
Komeetan rakenteesta saatiin paljon uutta tietoa.
Komeettaa ei kannata räjäyttää
Tutkimustulokset auttavat myös varautumaan tilanteeseen, jossa komeetta uhkaa törmätä maahan. Sitä ei kannata yrittää räjäyttää, koska se hajoaisi isoihin kappaleisiin ja tuho ulottuisi laajalle alueelle.
– Nyt näyttäisi siltä, että voisi olla järkevämpää siirtää sen komeetan rataa. Se onnistuisi esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen sähköpurje -keksinnöllä, pohtii Minna Palmroth.
Tutkimusprofessori Minna Palmroth Ilmatieteen laitokselta on innoissaan Rosettan ja Philaen tuottamasta valtavasta tietomäärästä.
Suomesta avaruustutkimuksen suurvalta
Onnistunut komeettatutkimus saattaa poikia lisäkysyntää suomalaisille avaruusmittalaitteille.
– Kyllä näin voi sanoa. Suomihan oli Rosetta-projektissa vähän kuin keskieurooppalainen avaruussuurvalta. Meillä oli kuusi erilaista osallistumista näihin erilaisiin mittauksiin. Se on todella paljon verrattuna mihinkään muuhun avaruustutkimushankkeeseen, jossa olemme olleet mukana, sanoo Palmroth.
Jo nyt suomalaiset ovat maailman taitavimpia mittaamaan painetta avaruudessa.
– Sen takia me ollaan kaikissa Mars-missioissa mukana ja myös kaikkialla muualla, missä tarvitaan painemittauksia, Ilmatieteen laitoksen mittaukset on siellä mukana, iloitsee Palmroth.
Rosetta-luotain ja Philae-laskeutuja viettävät loppuikänsä komeetan pinnalla.
Rosetta törmää huomenna komeettaan
Huomenna eletään historiallisia hetkiä, kun Rosetta-luotain törmäytetään pehmeästi komeetan pintaan ja se lakkaa toimimasta. Tutkijat odottavat, että ennen loppuaan Rosetta lähettää vielä tarkemmat kuvat komeetan pinnalta kuin koskaan ennen.
Rosetta-luotain ammuttiin avaruuteen 12 vuotta sitten ja Philae-laskeutuja aloitti mittaukset komeetan pinnalla vajaat kaksi vuotta sitten.