Tutkimuksessa kysyttiin näkemystä 17 ongelmaan, eikä enemmistö usko yhdenkään niistä kehittyvän suotuisasti.
Suomalaiset arvioivat tulevaisuutta hyvin pessimistisesti, käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tutkimuksesta. Suomalaisilta kysyttiin näkemystä 17 maailmanlaajuiseen ongelmaan, eikä enemmistö vastaajista usko yhdenkään niistä kehittyvän parempaan suuntaan seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Tutkimuksen mukaan eniten pelätään kyberhyökkäysten ja tietomurtojen sekä pakolaisongelmien pahenemista. Näitä pelkää noin neljä viidesosaa vastaajista. Myös yhteiskunnallisien levottomuuksien, valtioiden talous- ja velkaongelmien sekä köyhyyden ja puutteen lisääntymistä pelkää reilusti yli puolet vastaajista.
Vähiten pelätään ydinsotien syntyä, teknologian riistäytymistä hallinnasta sekä korruption ja väärinkäytösten pahenemista. Näiden pahentumiseen uskoi noin puolet vastaajista.
Reilusti yli puolet vastaajista pelkää myös kansainvälisen rikollisuuden, ihmis- ja elinkaupan, liikakansoituksen, ympäristöongelmien, ilmastonmuutoksen ja luontokadon pahenemista.
Hieman yli puolet vastaajista uskoo kansainvälisen terrorismin, perinteisten sotien ja konfliktien sekä kansainvälisten suuryritysten hallitsemattoman kasvun, kauppasotien sekä sairauksien ja epidemioiden pahenevan kymmenen vuoden aikana.
Nuoret näkevät enemmän mahdollisuuksia
Naisten ja miesten näkemyksissä on tutkimuksen mukaan eroja. Naiset ovat miehiä enemmän huolissaan lähes kaikista asioista. Tutkimusraportin mukaan ero miehiin on tuntuva etenkin arvioissa epidemioiden ja ydinsotien kehityksestä.
Myös nuorten ja iäkkäämpien näkemyksissä on eroja. 18–30-vuotiaiden joukossa näyttää olevan jonkin verran muita enemmän niitä, jotka pitävät mahdollisena köyhyyden vähentymistä ja kansainvälisen rikollisuuden suitsimista.
Ilmastomuutokseen nuoret suhtautuvat kuitenkin jokseenkin keskivertoisesti. Yli 60-vuotiaat ovat nuoria useammin huolissaan kansainvälisestä terrorismista ja rikollisuudesta sekä aseellisista konflikteista.
Tutkimuksen toteutti joulukuussa Kantar Public. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 029.