Petteri Kajanmaa on tullut monelle tutuksi Ukrainan sotaa kommentoivana asiantuntijana. Pian hänen työpaikkansa vaihtuu.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtajan työhön on viime kuukausina tullut uusia ulottuvuuksia. Eversti Petteri Kajanmaa on kommentoinut tiuhaan helmikuun lopulla alkanutta sotaa Ukrainassa.
– Työ on tosi mielenkiintoista. Tämä on jännittävää ja kutkuttavaa päästä kertomaan (sodasta). Kokee, että ymmärtää puhumastaan asiasta aika paljon, eli on tullut sellainen varmuus, Kajanmaa kertoo.
Nyt työtehtävät ovat muuttumassa. Kajanmaa aloittaa pian sotilasliitto Naton yliesikunnassa Belgiassa kahdesta kolmeen vuotta kestävässä tehtävässä, jossa suunnitellaan Suomen puolustuksen Nato-yhteensopivuutta.
Tehtävä ei ole mitenkään uusi, Kajanmaa painottaa. Suomella on ollut Nato-kumppanuuteen liittyvä toimisto jo ennen kuin jäsenyysneuvottelut alkoivat.
– Ajankohta on kyllä mielenkiintoinen. Jos Suomesta seuraavan parin vuoden aikana Naton jäsen tulee, niin saan olla siellä osaltani viemässä Suomen Natoon.
Lue myös: Suomalaiseverstin arvio länsimaiden aseavusta Ukrainalle: "Voi kääntää sodan kulkua"
Urasuunnitelmaan muutos
Viiden jälkeen -ohjelman erikoishaastattelussa maanantaina vieraillut Kajanmaa kertoo, ettei sotilasura ”missään tapauksessa” ollut itsestäänselvyys.
Varusmiespalvelus Uudenmaan jääkäripataljoonassa Helsingin Santahaminassa tuntui luonnolliselta. Palveluksen päälle tarjottiin mahdollisuutta jäädä kesävänrikiksi.
– Minusta piti tulla insinööri, mennä lukemaan teknilliseen korkeakouluun. Sinne oli pääsykokeet, joihin piti lukea ja opiskella ja kadettikouluun oli pääsykokeet, joihin piti mennä. Laiskana ihmisenä valitsin sen, mihin piti mennä. Sisään pääsin ja päivääkään en ole katunut.
Ulkomaankommenukset kovia paikkoja
Sota on mennyt uran aikana Kajanmaan ihon alle. Näin on tapahtunut etenkin ulkomaankomennuksilla, kuten Afganistanissa.
– Huomasin olevani äärimmäisen stressaantunut, kun suomalaiset joukot poistuivat leiriltä ja lähtivät tehtävään. Kun heitä kohti ammuttiin joka kerta. Eli pelkäsin negatiivista uutista.
Petteri Kajanmaa on tullut suomalaisille tv:stä tutuksi viimeisen parin kuukauden ajalta. Kuva Viiden jälkeen -ohjelmasta huhtikuun lopulta.
Ahdistusta tuntui myös Syyriassa, jossa Kajanmaa pääsi näkemään, millaista köyhyyttä sota aiheuttaa siviileille.
– Siitä huolimatta lapset leikkivät pihalla. Ja hetken päästä ammutaan tykillä jossain lähellä.
Lukemista ja metallimusiikkia
Ukrainan sodassa Kajanmaa kertoo ulkoistaneensa itsensä sotatapahtumista, eikä siksi ole kokenut ahdistusta.
– Olen lähestynyt asiaa analyyttisesti ammattilaisen silmin. Se tekee kyllä kyyniseksi. Ajattelee vain niitä mahdollisuuksia ja mahdollisia lopputulemia. Inhimillinen puoli tuppaa jäämään taustalle.
Kajanmaa kertoo viimeisten kolmen–neljän kuukauden kuluneen sota-asioita miettiessä. Illalla viimeiseksi auki on Twitter, aamulla ensimmäisenä luetaan uutistoimiston uutisia.
Rentoutuakin ehtii.
– Perheen kanssa aikaa viettämällä, etenkin vaimon kanssa, lukemalla, kuuntelemalla raskasta musiikkia ja käymällä ulkona. Ne ovat ne keinot.