Latvian Smärden kylässä on paljastettu juhlamenoin muistomerkki suomalaisjääkärien sata vuotta sitten samalla paikalla käymälle taistelulle. Tilaisuuteen osallistuivat muun muassa Suomen ja Latvian puolustusministerit.
Vajaat kaksisataa suomalaista pioneeria aloitti päivälleen sata vuotta sitten näistä maisemista keskellä yötä hyökkäyksen venäläisasemiin. Suomalaiset oli jaettu isomman saksalaisen jääkäripataljoonan sekaan.
Silloisena Schmardenina tunnetun alueen yhteenotto oli Saksassa koulutettujen jääkärien ensimmäinen taistelukosketus.
– Suomalaiset osoittivat oikeastaan ensimmäistä kertaa rintamavaiheessa heidän todellisen taistelukykynsä ja -tahtonsa. Tämä teki saksalaisiin vaikutuksen, kertoo everstiluutnantti Vesa Valtonen.
Pieni taistelu oli osa Saksan itärintaman tapahtumia ensimmäisessä maailmansodassa. Itsenäistymässä olleelle Suomelle merkitys oli suurempi ja ulottuu nykyisyyteen asti, kertoo Maavoimien komentaja Seppo Toivonen.
– Se mielenkiintoisella tavalla kantaa tähän päivään asti. Tuossa taistelussa tuli tämä uhrivalmius ja aktiivisuus esille suomalaisessa sotilaassa.
Tänään huipentunut muistomerkkihanke käynnistyi toden teolla vuosi sitten kun pioneeriaselajien liitto Suomesta ja Enguren kunta Latviasta sopivat asiasta. Latvian puolustusministeri Raimonds Bergmanis oli tilaisuudessa vaikuttunut jääkäriperinteestä.
– Ymmärsin, kuinka tärkeä jääkäriliike oli Suomen valtiolle.
Schmardenin taistelun alkamispäivä on myös suomalaisen pioneeriaselajin vuosipäivä. Satavuotisjuhlalla ja nyt paljastetulla muistomerkillä halutaan korostaa myös koko jääkäriliikkeen merkitystä Suomelle.