Perinneyhdistyksen johtaja näkee, että jääkäriliikkeen perintö näkyy suomalaisessa maanpuolustustahdossa.
110 vuotta sitten vuonna 1914 joukko opiskelijoita kokoontui Helsingissä tekemään Suomen historian kannalta merkittäviä päätöksiä. Tämän kokouksen seurauksena Suomesta lähti joukko ylioppilaita ja aktivisteja Saksaan saamaan sotilaskoulusta.
Tästä aloitteesta syntynyt jääkäriliike loi Suomen tulevien puolustusvoimien ydinjoukon.
Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen puheenjohtaja prikaatikenraali Vesa Valtonen toteaa, että Puolustusvoimissa nähdään yhä jääkäriliikkeen seuraukset.
Lue myös: Dosentti: Jääkärit ratkaisivat sisällissodan – tärkeä rooli rauhan aikana
Jääkäriliikkeen syntyhistoriaan peilaten Valtonen näkee myös yhteyksiä nykyiseen Venäjän politiikkaan. Jääkäreiksi lähteneiden motivaation taustalla oli Suomen itsenäisyyden tavoittelu ja Venäjän tekemät venäläistämistoimet Suomessa.
Venäjän Vladimir Putin tiettävästi ihailee Venäjän pääministerinä vuosina 1906–1911 toiminutta Pjotr Stolypiniä, joka aloitti Suomen niin kutsutun toisen sortokauden.
Nämä erittäin ankarat otteet ja sortotoimet vaikuttavat olevan Putinin mieleen.
– Tämän samantapainen toiminta ja retoriikka naapurimaita kohtaan on tätä päivää ja sikäli löytyy varsin paljonkin yhteneväisyyksiä, Valtonen vertaa noita aikoja tämän päivän itänaapuriimme.
Lue myös: Miksi itsenäisyyspäivänä ikkunalle sytytetään kaksi kynttilää? Taustalla voi olla jääkäriliikkeen tarina
Hän näkee, että suomalaisessa korkeahkossa maanpuolustustahdossa näkyy osaltaan jääkäriperintö.
– Vaikka tilanne näyttäisi epävarmalta, silloinkin pitää uskoa ja tehdä asiansa. Olla rohkea, epäitsekäs ja isänmaallinen, hän toteaa.
Viiden jälkeen -ohjelmassa Valtonen kertoo, miten uhkarohkeaan hankkeeseen nuoret miehet lähtivät ja millaisin juonin he pääsivät Saksaan.
Hän myös kertoo, miten jääkärit suhtautuivat siihen, kun Suomeen palatessa vastassa olivatkin venäläisten sijaan oman maan kansalaiset sisällissodan myötä.
2:14