Suomalaismepit kommentoivat MTV:lle seksuaalista häirintää EU-parlamentissa: "Joillekin on uutta ja outoa, että naisiakin pitäisi kuunnella"

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen pitää EU-parlamenttia hierarkkisena organisaationa, jossa häirintä on viime vuosina ollut merkittävä ongelma. 

– Seksuaalisesta ahdistelusta keskusteltiin jo viime kaudella näkyvästi parlamentissa, kun ilmi tuli useita häirintätapauksia.  Sen jälkeen tiedotusta ja ohjeistuksia aiheesta on lisätty. Mielestäni tämä ei ole enää vaiettu ongelma, mutta ongelma se on taatusti. 

Mepit vaativat jo vuonna 2017 EU-parlamenttia järjestämään mepeille ja henkilökunnalle pakollisia koulutuksia kunnioituksen ja arvostuksen merkityksestä työpaikalla.

Virkkusen mukaan EU-parlamentissa on tämän jälkeen muun muassa perustettu häirintätapauksia käsittelevä työryhmä sekä verkkopalveluita, joissa asiattomuuksista voi raportoida.

Virkkunen itse ei ole kohdannut tai todistanut seksuaalista häirintää parlamentissa.

– En itse ole kohdannut tai ollut läsnä tilanteissa, joissa olisi ollut seksuaalisesti häirintää. Kuitenkin perusasetelmaa, jossa naisten mielipiteitä väheksytään, esiintyy yhä EU-parlamentissa paljon, Virkkunen sanoo viitaten esimerkiksi päälle puhumiseen ja mielipiteiden väheksymiseen.

"Eivät kaikki siellä ymmärrä naisten oikeuksia"

Europarlamentaarikko Alviina Alametsä kertoi Iltalehden haastattelussa kohdanneensa EU-parlamentissa epäasiallista kohtelua ja syrjintää sukupuolensa sekä ikänsä vuoksi ja saaneensa seksuaalisia ehdotuksia puhelimitse jopa meppikollegalta kesken palaverin.

Lue lisää: Europarlamentaarikko Alviina Alametsä IL:lle: Meppikollegalta törkyehdotuksia kesken palaverin – seksuaalinen häirintä on parlamentin vaiettu ongelma

– Tämä on tottakai pöyristyttävää ja uskomatonta, Virkkunen kommentoi Alametsän kokemuksia.

Virkkunen on joutunut myös itse muistuttamaan avustajilleen, että mikäli he joutuvat häirinnän kohteeksi, tulee tilanteista ilmoittaa heti. Tähän mennessä häirintätapauksia ei ole Virkkusen lähipiirissä ilmennyt.

Virkkusen mukaan EU-parlamentti on esimerkiksi Suomea jäljessä tasa-arvoon liityvissä kysymyksissä, mikä näkyy myös parlamentin arjessa.

– EU-parlamentin jäsenet tulevat kuitenkin 27 erilaisesta maasta ja edustavat hyvin erilaisia arvoja ja ikäluokkia. Eivät kaikki siellä ymmärrä naisten oikeuksia. Riippuu tietysti siitä, keiden kanssa ollaan tekemisissä. Joillekin on kuitenkin uutta ja outoa se, että naisiakin pitäisi kuunnella.

Virkkusen mukaan on mahdotonta sanoa, mistä maista tulevat edustajat olisivat taantumuksellisempia. 

– Se on selvää, että Pohjoismaat ovat selvästi tasa-arvossa edelläkävijöitä. Asioista, jotka meille ovat itsestään selviä, joudutaan vääntämään Euroopan parlamentissa.

Katso uutisjuttu vuodelta 2018: Lähes 30 kansanedustajaa on tutkimuksen mukaan kokenut seksuaalista häirintää

"Työtä pitää jatkaa"

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri ei ole kokenut EU-parlamentin ilmapiiriä häiritseväksi.

– Itse en ole kohdannut hankalia tilanteita ja olen onneksi pystynyt keskittymään asiasisältöihin. On ikävää, että tällaista esiintyy yhä. 

Myös Kumpula-Natri kertoo huomanneensa, että viime vuosien aikana ohjeistuksia ja neuvontaa asiattoman käytökseen puuttumiseksi on lisätty.

– Tämä varmaan kielii siitä, että ongelmia on ollut.

Myös Kumpula-Natri pitää EU-parlamenttia hyvin hierarkkisena mutta samalla innostavana työympäristönä.

– En missään nimessä kyseenalaista toisen kokemaa ilmapiiriä. Omalta osaltani voin sanoa, että ilmapiiri on innostava ja koen, että parlamentissa on kovalla kokemuksella ja osaamisella varustettuja kollegoita.

Kumpula-Natri ja Virkkunen toivovat EU-parlamentin jatkavan työtä asiattoman käytöksen kitkemiseksi.

– Häirintää ja asiatonta käytöstä on mielestäni todella paljon pystytty nyt kitkemään pois ja tätä työtä pitää jatkaa, Virkkunen sanoo.

Alametsä: Häirintäkoulutus pakolliseksi

Alametsä ehdottaa MTV Uutisten haastattelussa toimenpiteiksi tulevaa varten muun muassa kaikille europarlamentaarikoille ja työntekijöille pakollista härinnän ja syrjinnän vastaista koulutusta. 

– Se olisi yksi askel siihen suuntaan, että ymmärrettäisiin mistä on kyse ja miten asiaan voidaan puuttua ja tilanteita torjua. 

Alametsa kaipaa myös rakenteellisia muutoksia, sillä häirintää ei hänen mukaansa oteta parlamentissa vielä riittävän vakavasti. 

– Asia on vielä aika lapsen kengissä. Parlamentilla tulisi olla riittävästi auktoriteettia puuttua tilanteisiin, joissa joku tekee rikoksia tai toimii asiattomasti. Sellaiselta henkilöltä voitaisiin evätä taloudellisia tukia ja palkkoja sekä miettiä, että heidän osallistuminen työntekoon estettäisiin hetkellisesti, Alametsä ehdottaa.  

Asiaa auttaisi Alametsän mukaan myös anonyymijärjestelmä työntekijöille, joissa he voisivat ilmoittaa epäkohdista.

– Tällöin kenenkään ei tarvitsisi pelätä, että joutuu menettämään oman työpaikkansa.