Ottelumanipulaatioepäilyt ravistelevat suomalaista jalkapalloa jälleen. Turun Sanomat kertoi heinäkuun lopussa Suomen miesten neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla eli Kakkosessa pelaavasta seurasta, jota epäillään otteluidensa tulosten manipuloinnista. Tämän viikon maanantaina Aamulehti puolestaan uutisoi Kakkosessa pelaavan Ilves-Kissojen sekaantuneen ottelumanipulaatioon. Suomalaisen jalkapallon ottelumanipulaatiotapauksia muun muassa pro gradu -tutkielmassaan tarkastellut juristi Antti Koivula pitää selvänä, että seuran tämän kauden tuloksia on järjestelty.
– Pidän todennäköisempänä, että Huuhkajat pääsee seuraaviin MM-kisoihin ja voittavat maailmanmestaruuden kuin sitä, ettei Ilves-Kissat olisi fiksanneet otteluita tällä kaudella.
Koivula on viimeiset kolme vuotta toiminut rahapelijuristina, mutta sitä ennen hän toimi 12 vuotta ammattilaisvedonlyöjänä erikoistuen juuri Kakkoseen.
TS:n haastattelema ottelu- ja tulosmanipulaatiota tutkinut italialainen Francesco Baranca pitää varmana, että jutussa nimeämättömäksi jätetyn seuran otteluissa on esiintynyt manipulointia.
– Numerot ovat niin järjettömiä, ettei manipulaatiosta jää mitään epäilystä. Ottelut ovat sataprosenttisen varmasti manipuloituja, eikä niitä voi selittää mitenkään muuten, hän avasi TS:lle.
Vaikka ottelumanipulaatiotapauksia nousee Suomessa pinnalle suhteellisen harvoin, ei Ilves-Kissojen tapaus Koivulan mukaan ole poikkeuksellinen Suomessa. Hän kertoo todistaneensa ottelumanipulaatioita kentän laidalla lukuisia kertoja.
– Asia ei ole ollut mediaseksikäs moneen vuoteen, mutta Suomessa on joka vuosi tapahtunut ottelumanipulaatioita.
Omistaja kiistää
Tammikuussa Ilves-Kissat ilmoitti, että sen uudeksi pääomistajaksi tuli ukrainalainen Pavlo Ostrenko. Sähköpostitse STT:n tavoittama Ostrenko kiistää tamperelaisseuran syyllistyneen vilppiin ja nimittää seuraan kohdistuneita epäilyjä loanheitoksi.
– Viime aikoina media on pitänyt aktiivisesti tätä aihetta esillä, mutta itse en usko siihen, Ostrenko sanoo.
Uuden omistajan tulon jälkeen joukkueen päävalmentajaksi värvättiin ukrainalainen Igor Indutnyi, eikä viime kauden kokoonpanostakaan ole jäljellä kuin muutama pelaaja. Ilves-Kissojen riveihin on tämän vuoden aikana liittynyt muuan muassa seitsemän ukrainalaispelaajaa.
Kakkosen B-lohkossa pelaava seura on lohkossaan toiseksi viimeisenä, ja sen pelaajien otteluiden aikana tekemät virheet ovat herättäneet huomiota jalkapalloväessä.
– Katsoin monia otteluja nauhalta, ja kyllä, pelaajamme tekevät virheitä, mutta ihmiset tekevät virheitä joka tasolla, Ostrenko kertoo.
Ostrenkon mukaan seuraan ei ole oltu yhteydessä asian tiimoilta Palloliiton taholta.
Ilves-Kissojen entisen puheenjohtajan Tuomas Karjanlahden mukaan myyntineuvottelujen aikana ei ilmennyt mitään epäilyttävää.
– Totta kai vanhan hallituksen puolesta tehtiin isot selvitykset, ja mitään (epäilyttävää) ei tullut meille vastaan.
STT tavoitti Palloliiton kilpailupäällikön Peter Lundströmin, jonka mukaan liitto kommentoi tapausta ainoastaan pääsihteerinsä Marco Casagranden välityksellä. Casagrandea STT ei tavoittanut useista yhteydenottoyrityksistä huolimatta.
Aamulehden haastattelussa ottelumanipulaatiosta yleisellä tasolla puhunut Casagrande kertoi Palloliiton suhtautuvan tapauksiin vakavasti.
– Kurinpitovaliokunta tekee päätöksiä, kun on riittävä näyttö asioista. Kyse on äärimmäisen vakavasta asiasta, ja jopa sarjasta sulkeminenkin on seurojen osalta vaihtoehto. Yksilöille voi tulla toimintakieltoja.
Alemmat tasot alttiita
Suekin tutkintapäällikkö Jouko Ikonen sanoo, että puolentoista vuoden aikana on tapahtunut iso muutos.
Suomen urheilun eettisen keskuksen Suekin tutkintapäällikön Jouko Ikosen mukaan viime aikoina kilpailumanipulaatiosta on tullut ongelma alemmilla sarjatasoilla.
– Vuoden 2011 tapahtumien jälkeen mentiin aika pitkään ilman, että minkäänlaisia manipulaatioepäilyjä nousi esiin, mutta viimeisen puolentoista vuoden aikana on tapahtunut iso muutos. Ilmoituksia ja havaintoja on nyt tullut enemmän, ja ne tulevat huomattavasti aikaisempaa alemmilta tasoilta, mikä on toisaalta kansainvälisen trendin mukaista.
Ilmiötä yleisellä tasolla kommentoiva Ikonen viittaa vuoden 2011 tapaukseen, jossa singaporelainen Wilson Raj Perumal sai Lapin käräjäoikeudelta kahden vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen ottelutuloksien järjestelemisestä vuosien 2008–2011 aikana. Samassa yhteydessä yhdeksän Rovaniemen Palloseurassa pelannutta jalkapalloilijaa sai ehdollisen tuomion.
Ikosen mukaan tapauksen jäljiltä tehdyillä sääntömuutoksilla sekä tiedottamisen ja yhteistyön lisäämisellä manipulaatiotapauksia on saatu kitkettyä tehokkaasti ylimmiltä sarjatasoilta.
Summat kuusinumeroisia
Koska valtaosa Euroopan maiden jalkapallosarjoista on toukokuun lopusta elokuun puoleenväliin asti tauolla, tulee Suomen sarjoista paljon kiinnostavampia kohteita vedonlyöjille. Kasvaneen kiinnostuksen kautta Suomen alasarjojen otteluista voi lyödä vetoa huomattavasti isommilla summilla, minkä myötä niistä tulee myös houkuttelevampia kohteita vedonlyöntihuijareille.
– Kyllä noissa peleissä puhutaan sadoistatuhansista per ottelu. Pahimmissa tapauksissa summat voivat nousta jopa miljoonaluokkaan pelkästään Kakkosessa, mikä on toki jäävuorenhuippu, Antti Koivula valottaa.
– Suomessa aikaisemmin tehdyissä fikseissä pelaajat ovat tyypillisesti saaneet 500–25 000 euroa per ottelu, mutta Kakkosen matseissa mennään siellä alahaitarissa.
Koko joukkueen ei tarvitse välttämättä olla vilpissä mukana, vaan pelkästään yhdenkin pelaajan lahjomalla huijari pääsee pitkälle.
– Yhdellä (lahjotulla pelaajalla) ei voi vielä taata pelin lopputulosta, mutta ei se ole tarpeenkaan. Pelkästään se, että pelaaja ottaa rangaistuspotkun tai punaisen kortin, muuttaa pelin todennäköisyydet hyvin dramaattisesti.
Muuttuneiden todennäköisyyksien ansiosta huijari voi varmistaa voittonsa reaaliaikaisen live-vedonlyönnin kautta.
– Kun kertoimet muuttuvat dramaattisesti, hän voi lyödä minimaalisen vastavedon, jolla varmistaa isot voitot lopputuloksesta huolimatta.
Kiinni jääminen kiven alla
Koivulan mukaan toiminnan riskittömyys houkuttelee organisoituja rikollisryhmiä ottelumanipulaation pariin. Huijarien edesvastuuseen saattaminen onkin vaikeaa, sillä ottelumanipulaatiota ei ole kriminalisoitu Suomen rikoslaissa.
Teoriassa ottelumanipulaatiosta voi seurata rikossanktioita kahdella tapaa: petoksen ja lahjuksen ottamisen elinkeinotoiminnassa kautta.
– Petoksen osalta petetyn tahon, eli vedonlyöntiyhtiön pitäisi nousta esiin ja nostaa syyte, Koivula kertoo.
Ongelmaksi kuitenkin muodostuu se, että manipuloiduissa peleissä rahat kiertävät Aasian puolilaittomien vedonlyöntimarkkinoiden kautta.
– Ei ole realistista, että joku tällainen aasialainen yhtiö tulisi Suomeen ja nostaisi rikossyytteen Ilves-Kissoja vastaan.
Monet eurooppalaiset yhtiöt sulkevatkin manipulaatioepäilyjen alla olevien joukkueiden ottelut listoiltaan. Näin esimerkiksi kotimainen Veikkaus on toiminut Ilves-Kissojen kohdalla.
Lahjuksen ottaminen elinkeinotoiminnassa -kohdan osalta rikoksen tunnusmerkistö ei myöskään täyty, koska jalkapallon pelaamista Suomen alasarjoissa ei voi lukea elinkeinotoiminnaksi. Esimerkiksi vuoden 2011 tapauksessa oli sen sijaan kyse korkeimman tai toiseksi korkeimman sarjatason otteluista.
– Tässä tuoreimmassa Ilves-Kissojen tapauksessa en valitettavasti näe, miten näille tahoille voisi tästä mitään seurata, Koivula puntaroi.
TS kertoi heinäkuun lopussa Sisä-Suomen poliisilaitoksen tutkivan yhtä vedonlyöntivilppiin liittyvää tapausta. Koivulan mukaan tapausten tutkiminen on poliisillekin haastavaa, sillä tapausten tutkinta on kallista mahdollisten rangaistusten kovuuteen nähden, minkä lisäksi tutkinta vaatisi runsaasti yhteistyötä ulkomaisten viranomaisten kanssa.
– Lisäksi on todennäköistä, ettei tutkinnassa saavuteta riittävää näyttöä rikoksen tapahtumisesta.
Lainsäädäntöön muutoksia
Sekä Koivulan että Ikosen mielestä urheilupetoslain lisääminen lainsäädäntöön olisi tarpeellista uusien tapausten ehkäisemiseksi. Ikonen kuitenkin uskoo, että nykyistäkin petoslakia tulisi testata tuomioistuimissa.
– Olisin taipuvainen uskomaan, että nykyistäkin lainsäädäntöä voitaisiin soveltaa kilpailumanipulaatiotapauksiin, mutta se ei poista sitä, etteikö omalle urheilupetoslainsäädännölle olisi tilausta, Ikonen pohtii.
Aamulehden haastattelussa Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande painotti lainsäädäntömuutoksen olevan pakollinen.
– Meille on selvää, että urheilupetoksesta tulisi olla säädettynä rikoslaissa, Casagrande kertoi.
Koivulan mielestä Palloliitossa ei ole tarpeeksi halua ongelman pysäyttämiseksi, vaan sitä lähestytään ennen kaikkea mainehaittana.
– Palloliiton näkökulmasta mitä vähemmän näistä asioista puhutaan, sen parempi, vaikka tätä ei sanotakaan ääneen.
– Tästä on 20 vuotta keskusteltu, mutta asialle ei ole tehty mitään. Ilmiöhän ei ole uusi, sillä ottelumanipulaatiota on tapahtunut joka vuosi. Ratkaisukeinoksi on vain löydetty silmien sulkeminen Suomessa intressiryhmien osalta, Koivula päättää.