Jetta Liukkonen kehitti lapsuudenystävänsä kanssa vaatelastarin helppoon vaatteiden paikkaamiseen. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan suomalaiset ovat kansainvälisestikin mitattuna kovia keksijöitä.
Suomen Patentti- ja rekisterihallitukseen tuli viime vuonna lähes 1500 patenttihakemusta. Suurin osa hakemuksista tulee yrityksiltä, kertoo johtava neuvontainsinööri Olli-Pekka Sievänen Patentti- ja rekisterihallituksesta.
– Suurin hakija on Nokia. Suunnilleen kymmenen prosenttia on yksityisten keksijöiden hakemia patenttihakemuksia, Sievänen sanoi Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa.
Patentti on yksinoikeus, jonka perusteella voi kieltää muilta keksintönsä ammattimaisen hyväksikäytön. Suomalaiset ovat ahkeria patentinhakijoita.
– Euroopan patenttivirasto pitää tilastoja (patenttihakemuksista), ja suhteutettuna väkilukuun oli Suomi muistaakseni sijalla viisi vuonna 2021, Sievänen kertoi.
Vaatelaastari matkalla maailmalle
Yksi oman keksintönsä markkinoille saanut on vaatelaastarin ystävänsä kanssa kehittänyt Jetta Liukkonen.
– Keskustelimme lapsuudenystäväni Anne Jurvelin-Pummilan kanssa, mistä löytyisi (vaatteiden korjaukseen) paikka, joka olisi kaunis ja toimisi helposti.
Keskustelun jälkeen ystävykset alkoivat kehittää vaatteisiin kiinnitettävää paikkaa, "laastaria". Alkutaipaleella he saivat kommentteja laidasta laitaan.
– Meille sanottiin, että tämmöisiä on jo, ja toiset sanoivat, että tällainen laastari ei ole mahdollinen. Jotkut ehdottivat, että menisimme torille myymään laastareita, osa toivotti tsemppiä matkaan.
Viiden jälkeen nähdään joka arkipäivä MTV3-kanavalla kello 16.58 alkaen.
Ohjelma on katsottavissa suorana ja tallenteena myös MTV Katsomossa. Muista päivän uutisissa ja puheenaiheissa myös MTV Uutiset Live.
Vaatelaastaria on myyty jo lähes miljoona kappaletta. Yrittäjien on tarkoitus viedä laastaria laajemmin myös kansainvälisille markkinoille.
Katso ylläolevalta videolta, miten vaatelaastari toimii.
Keksinnöillä voi myös rikastua
Puheenjohtaja Juhani Talvela Keksintösäätiöstä kertoo suomalaisten olevan ylipäätään hyviä keksimään.
– Suomalaiset ovat pragmaattisia ja hakevat ratkaisuja haasteisiin. Meillä on korkea koulutustaso ja osaamista.
Talvelan mukaan keksinnöillä voi myös rikastua.
– Voi rikastua, mutta helppoa se ei ole. Meillä on loistavia esimerkkejä rikastuneista ja hyvin pärjänneistä keksijöistä.
Talvela mainitsee onnistujista Göran Sundholmin, joka kehitti matkustalaivoissa laajasti käytetyn vesisumusammutusjärjestelmän, joka on vanhoihin sprinklerijärjestelmiin verrattuna kevyempi ja veden kulutuksen suhteen taloudellisempi.
Yksi menestyjistä on myös lasikuitusuksen kehittänyt Antti-Jussi Tiitola.
– Tiitola menestyi tehtyään ensin konkurssin, mutta sekin kuuluu kehittämisen polkuun, Talvela summaa.