Suomalaisten into kannabiksen viljelyyn näyttää hiipuneen – "Taidot ja kärsivällisyys eivät välttämättä riitä"

Myös paljastuneiden viljelmien kokonaismäärä on laskussa.

Huippuvuotena 2011 krp:n tietoon tuli yli kaksi tuhatta huumeiden viljely- tai valmistustapausta. Viime vuonna määrä oli noin 1500, eli neljänneksen pienempi. 

Yhdeksi syyksi trendin taittumiseen krp arvelee kotikasvatuksen vaikeutta suhteessa vaivannäköön.

– Kasvatustoiminta on ollut tavallaan trendikästä. Iso osa kasvattajista, jotka on yrittänyt tätä harrastaa, on todennut, että se on aika hankalaa ja riskialtista, vaikka apuvälineitä, siemeniä ja ohjeita onkin netistä helposti saatavissa, sanoo erikoistutkija Tuija Hietaniemi krp:stä.

"Vaatii paljon vaivannäköä"

Selvityksessä arvioidaan, ettei kannabiksen viljely välttämättä sovi "urbaaniin elämäntapaan", vaikka nuoret kaupunkilaiset ehkä olisivat innokkaimpia viljelijöitä.

– Urbaaniin elämäntapaan kasvaneilla, usein epäsäännöllistä elämää viettävillä ihmisillä taidot ja kärsivällisyys eivät välttämättä riitä tyydyttävän sadon aikaansaamiseen, raportissa mainitaan.

Haja-asutusalueilla kasveja siirretään kesäkuukausien ajaksi ulos kiinnijäämisriskin pienentämiseksi, mutta kaupungissa kasvien siirtely johtaa helposti kiinni jäämiseen.

Kiinnijäämiset liittyvät lisäksi usein tilanteisiin, jolloin asuntoon tulee vesi- tai palovahinko.

Poliisin resurssit eivät selitä vähenemistä

Valtaosa Suomessa paljastuvista viljelytapauksista on pieniä, muutaman kasvin viljelmiä. Myös muutamien kymmenien kasvien viljelyksiä tavataan jonkin verran.

Kannabisviljelmälöytöjen väheneminen ei Hietaniemen mukaan selity pelkästään poliisin resursseilla.

– En usko, että poliisin resurssit selittävät noin suurta laskua, joka on kuitenkin ollut aika systemaattisen suoraviivainen. Suurin osa tapauksista tulee kuitenkin ilmi muun tutkinnan ja valvonnan yhteydessä. Eli ei tutkita suoraan tai etsitä esiin näitä kannabiskasvatusjuttuja.

Rikollisjengit värväävät kasvattajia

Sen sijaan järjestäytynyt ja ammattimainen rikollisuus näyttäisi tehostavan omien jakeluverkostojensa käyttöä värväämällä kasvattajia. Tuolloin viljelytapaukset keskittyvät usein maaseudulle tai pieniin taajamiin. 

– Joku tällaiseen (rikollis)verkostoon kuuluva henkilö tapaa jossain yhteydessä ihmisen, joka voisi olla tällaiseen soveltuva ja jolla on sopivia tiloja käytössään. Myös rikollisella itselläänkin voi olla sopivat tilat käytössään, jolloin tarvitaan vain henkilö, joka hoitaa viljelmiä.

Viljelmiä eniten pääradan varrella ja Kaakkois-Suomessa

Isoja, yli 90 kasvin viljelmiä on löydetty suojaisilta tiloilta tai tarkoitukseen varta vasten hankituista teollisuus- tai toimistotiloista. Vuosien 2016-2017 aikana niitä on löytynyt parikymmentä.

Tarkoitukseen sopivia tiloja on autioituva maaseutu Suomi pullollaan. Keskusrikospoliisi arvioikin, että nämä tilat voisivat olla otollisia tarkastuskohteita suurimittaisen viljelyn paljastamiseksi.

– Suhteutettuna huumausainerikoksen määrään ja koko väestön määrään kaikkein eniten viljelyksiä löytyy vähemmän urbaaneilta alueilta.

Erityisen paljon viljelmiä suhteessa muuhun huumausainerikollisuuteen on löytynyt pääradan varrelta sekä Kaakkois-Suomen kaupunkikeskuksista. 

– (Huumeviljelmiä löytyy) sellaisilta alueilta, joilla ihmisillä on vielä itse tekemisen kulttuuria elämäntavoissaan ja enemmän mahdollisuuksia myös toteuttaa viljelyä sillä tavalla, että naapurit eivät sitä huomaa.