Suomalaisten kansantauti johtaa hoitamattomana hengenvaaralliseen tilaan – näistä oireista kannattaa huolestua

Diabetesliiton mukaan Suomessa on noin 450 000 diagnosoitua hoidossa olevaa diabeetikkoa: noin 50 000 tyypin 1 ja noin 400 000 tyypin 2 diabeetikkoa. Kakkostyypin diabeteksen riskitekijöitä on paljon, ja osaan niistä ihminen voi itse vaikuttaa.

Maailman diabetespäivää vietetään vuosittain 14.11. Teemapäivän taustalla ovat Kansainvälinen diabetesliitto IDF ja Maailman terveysjärjestö WHO, sekä Suomessa Diabetesliitto. 

Ykköstyypin diabeteksen syitä ja ehkäisykeinoja ei sen sijaan toistaiseksi tarkkaan tunneta. Suomessa se on kuitenkin THL:n mukaan yleisempi kuin missään muussa maassa, minkä oletetaan johtuvan suomalaisesta geeniperimästä. Geneettisen alttiuden lisäksi ympäristötekijöillä, kuten ravinnolla, voi olla osuutta taudin kehittymiseen. 

Lue myös: Diabeteksen hyvä hoito voi säästää äkkikuolemaan johtavalta infarktilta: "Verenpaineen pitää olla tiptop-kunnossa"

Mikä on tyypin 1 diabetes?

Tyypin 1 diabeteksen puhkeaa, kun elintoiminnoille välttämätöntä insuliinia ei erity. Sisäsyntyinen autoimmuunitulehdus tuhoaa haiman insuliinia tuottavat solut, mikä johtaa asteittain täydelliseen insuliinin puutteeseen. Tyypin 1 diabeteksesta käytetään myös nimitystä insuliininpuutosdiabetes.

Aikaisemmin tyypin 1 diabeteksesta käytettiin myös nimityksiä nuoruustyypin diabetes tai nuoruusiän diabetes. Tyypin 1 diabetekseen voi kuitenkin sairastua minkä ikäisenä tahansa, vaikkakin enemmistö sairastuu alle 40-vuotiaana.

Lue myös: Tutkimus: Iltavirkuilla korkeampi diabetesriski kuin aamuihmisillä

Ykköstyypin diabeteksen oireet ja hoito

Tyypin 1 diabeteksen oireet ovat usein voimakkaita. Diabetesliiton mukaan tavallisia diabeteksen oireita ovat:

• virtsanerityksen lisääntyminen
• jano
• tahaton laihtuminen
• väsymys

Taudin oireet kehittyvät yleensä nopeasti, päivien tai viikkojen kuluessa. 

Jos tyypin 1 diabetes jää huomaamatta ja hoito aloittamatta, voi tämä Diabetesliiton mukaan johtaa hengenvaaralliseeen happomyrkytykseen.

– Sen oireita ovat pahoinvointi, oksentelu, vatsakivut ja asetonin haju hengityksessä, uneliaisuus ja lopulta tajuttomuus, kerrotaan Diabetesliiton sivuilla. 

Tyypin 1 diabetekseen sairastunut tarvitsee välittömästi insuliinihoidon aloituksen. Insuliini annostellaan pistoksina tai pumpulla. 

Lisäksi potilaan verensokerin omaseuranta ja hiilihydraattien arvioiminen ruoasta on tärkeää, koska insuliiniannokset sovitetaan hiilihydraattimäärien mukaisiksi.

Lue myös: Petterin diabeteslääkkeet ovat jatkuvasti loppu apteekista – teki kansalaisaloitteen: "Ei siinä taju lähde, muttei se kaukanakaan ole"

Lue myös: Tuore tutkimus: Diabetesta sairastavien määrä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: Diabetesliitto, THL, Terveyskylä