Jokainen tyypin 2 diabeetikko on käynyt ennen sairauden puhkeamista läpi esidiabeteksen. Laillistettu ravitsemusterapeutti ja filosofian tohtori Reijo Laatikainen kertoo kirjassaan Verensokeri haltuun – eroon esidiabeteksesta (Kirjapaja), millä keinoilla esidiabeetikko voi estää sairastumisensa kansantautiin.
Arviolta 700 000 suomalaista potee esidiabetesta, joka kehittyy monessa tapauksessa vuosien mittaan varsinaiseksi tyypin 2 diabetekseksi. Tyypin 2 diabetesta sairastaa Suomessa arvioiden mukaan noin 500 000 ihmistä, joista moni tietämättään.
Viiden jälkeen -ohjelmassa MTV3-kanavalla tai mtv-palvelussa tänään maanantaina 8.11. klo 17.15: Korona-aika kadotti monelta diabeetikolta diabeteshoitajan, eikä palveluita ole lainkaan saatavissa. Minkälaista hoitovelkaa tästä vielä maksetaan?
Jokainen diabeetikko on käynyt läpi esidiabeteksen ennen varsinaista sairastumista. Esidiabeteksessa verensokeri on koholla, mutta se ei ole noussut vielä niin korkealle, että voitaisiin puhua varsinaisesta tyypin 2 diabeteksesta.
Keskeinen syy verensokerin kohoamiselle on liikapaino ja erityisesti vyötärölihavuus. Joidenkin ihmisten perimä altistaa diabetekselle, mutta merkitys ei ole yhtä suuri kuin ylipainon.
– Jos kaikkien ihmisten painoindeksi olisi alle 25, vain murto-osa sairastuisi diabetekseen, vaikka samat geenit olisivat läsnä, Reijo Laatikainen sanoo.
Laatikainen luonnehtii tyypillistä suomalaista esidiabeetikkoa reilusti liikapainoiseksi (painoindeksi yli 30) konttorityöläiseksi, joka liikkuu vähänlaisesti ja on taipuvainen herkutteluun. Jos ateriarytmi on vinksallaan ja ruokavalio koostuu pääasiassa kuituköyhistä höttöhiilareista, tyydyttyneestä rasvasta sekä lihajalosteista, jotka huuhdotaan alas limuilla tai alkoholilla, uhkaavat ihmistä monet elintapasairaudet.
Lue myös: Suomalaislääkärit nimeävät 5 perussairauksille altistavaa tekijää – neljään voit itse vaikuttaa
Esidiabeteksen ja tyypin 2 diabeteksen oireet
Jos lounaan jälkeen väsyttää, voi syy olla kohonneessa verensokerissa. Kuvituskuva.
Tyypin 2 diabetes on tunnettu salakavalista oireistaan. Tavallisesti tauti todetaan muiden tutkimusten yhteydessä. Myös esidiabetekseen kuuluu samoja oireita, jotka voivat hämätä.
Esidiabetes voi aiheuttaa esimerkiksi väsymystä, vetämättömyyttä, jalkasärkyjä, ärtymystä, masennusta, näköhäiriöitä ja herkkyyttä tulehdustaudeille. Myös aterian jälkeinen väsymys voi olla merkki esidiabeteksesta. Lisääntynyttä janontunnetta voi ilmetä, kun verensokeri on kohonnut jo niin korkealle, että tila on kehittynyt varsinaiseksi diabetekseksi.
Kohonnut verensokeri on tärkeä tunnistaa, sillä esidiabetesvaiheessa tehdyt elämäntapamuutokset voivat kokonaan estää diabeteksen puhkeamisen. Esidiabetesta seulovan riskitestin voi tehdä verkossa Diabetesliiton sivuilla. Varsinainen esidiabetesdiagnoosi perustuu joko verensokerin suurentuneeseen paastoarvoon tai kahden tunnin sokerirasituskokeessa saatuun tulokseen.
Diabetesriskiä pienentävät elämäntavat
Esidiabeetikko voi ehkäistä diabeteksen puhkeamista jo pienellä painonpudotuksella. Parhaat tavat laihduttaa ovat ruokavaliomuutokset sekä liikunnan lisääminen.
Nykyisten ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio, Välimeren perinteinen ruokavalio tai riittävän kuitujen, proteiinin ja kasvisten saannin turvaava vähähiilihydraattinen ruokavalio ovat hyviä malleja lähteä karistamaan liikakiloja ja ehkäistä diabetesta.
Tutkimuksissa on havaittu, että kuidut, pehmeät rasvat, vihannekset, hedelmät, marjat, täysjyvä, palkokasvit, jogurtti, juusto sekä vihreä tee ja kahvi pienentävät riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Punainen ja prosessoitu liha kannattaa korvata ruokavaliossa broilerilla, kanalla ja kalkkunalla tai palkokasveista valmistetuilla kasviproteiinivalmisteilla.
Lue myös: Pienellä ruokavaliomuutoksella merkittävä vaikutus terveyteen – 12 viikon suomalaiskoe paljasti tulokset: "Voisi suositella aikuisille laajemminkin"
Mikäli kiinnostusta ravitsemukseen riittää, voi panostaa myös pikkunikseihin. Esimerkiksi etikalla ja kaurasta löytyvällä beetaglukaanikuidulla on verensokeria alentava vaikutus.
Pelkän liikunnan varaan laihtumista ja diabeteksen torjumista on vaikea rakentaa. Tutkimuksissa pienin riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on niillä, jotka liikkuvat 5–7 tuntia viikossa. Vähäinen liikunta heikentää elimistön sokeriaineenvaihduntaa säätelevän insuliinin vaikutusta.
Terveellisillä elämäntavoilla kohonneen verensokerin saa usein painettua niin alas, ettei se enää täytä esidiabeteksen kriteereitä. Monesti elimistön verensokerin säätelyjärjestelmä on kuitenkin jo vaurioitunut eikä se koskaan palaa entiselleen. Alttius verensokerin kohoamiselle säilyy.
– Se on vähän kuin käytetty auto. Sitä voi trimmata ja parantaa, mutta se ei tule koskaan ole sama kuin liukuhihnalta tullessaan, Laatikainen kuvailee.
Tästä syystä elämäntapamuutosten tulisi olla pysyviä.
Esidiabetekseen ja tyypin 2 diabetekseen liittyy lisäsairauksien riski
Tyypin 2 diabetekseen liittyy merkittävä lisäsairauksien riski, mutta myös esidiabeteksen on havaittu lisäävän sydän- ja verisuonitautien, munuaistaudin ja ennenaikaisen kuoleman riskiä.
Sydän- ja verisuonisairaudet ovat diabeetikkojen yleisin kuolinsyy. Tyypin 2 diabetekseen liittyvä rasva-aineenvaihdunnan häiriö ja elimistön matala-asteinen tulehdus aiheuttavat LDL-kolesterolin kertymistä verisuoniin, mikä voi lopulta johtaa sydän- tai aivoinfarktiin. Laatikainen korostaakin, että verensokerin hallitsemisen lisäksi on tärkeää hoitaa diabeetikkojen korkeaa kolesterolia, kohonnutta verenpainetta ja elimistön tulehdustilaa.
Moni suomalainen kuitenkin uskoo järkkymättä, etteivät tyydyttyneet rasvat ja punainen prosessoitu liha ole vaarallisia ihmisten terveydelle. Laatikainen pitää tätä huolestuttavana sekä verensokerin että sydänterveyden kannalta. Toinen yleinen myytti on, että rypsiöljy aiheuttaa tulehdusta elimistössä ja että ihmisen keho tarvitsee voita. Näiden väitteiden tueksi ei ole laadukasta tieteellistä näyttöä.
Lue myös: Ravitsemusterapeutti huolissaan sitkeistä ruokamyyteistä – nämä valheet eivät kuole millään
Lihavuusepidemia vaatii myös yhteiskunnallisia ponnistuksia
Ostoslistan tekeminen voi auttaa välttämään epäterveellisiä heräteostoksia ruokakaupassa. Kuvituskuva.
Suomessa on iso joukko ihmisiä ja kotitalouksia, joissa ruoka saati sen terveellisyys eivät ole merkittävässä asemassa. Myös ihmisten uupumus vie voimavaroja terveyteen keskittymiseltä.
Yhä useampi lapsi ja nuori on ylipainoinen ja näin ollen altis sairastumaan tyypin 2 diabetekseen. Jos diabeteksen kehittymistä ei ehkäistä, tulee ongelma Laatikaisen mukaan räjähtämään käsiin. Henkilökohtaisten terveyttä vaalivien elämäntapavalintojen lisäksi hän peräänkuuluttaa yhteiskunnallisia ponnistuksia, kuten muutoksia verotukseen.
Laatikainen uskoo, että vallitseva ruokaympäristö on merkittävässä asemassa terveellisestä ruokavaliosta luistamisessa. Epäterveellisiä ja energiatiheitä ruokia on paljon tarjolla, jolloin myös houkutus herkutteluun kasvaa. Kauppaan kannattaa lähteä ostoslistan kanssa ja noudattaa sitä.
Makean himon taltuttamiseksi Laatinen suosittelee terveellistä ja riittävää syömistä aamulla sekä päivällä, sillä energiavajeessa erittyvät nälkähormonit saavat ihmisen hakeutumaan makean äärelle. Kun sokerihammasta kolottaa, kannattaa mieliteko väistää tekemällä jotain muuta, kuten vaikka lähtemällä kävelylle tai soittamalla kaverille. Makeanhimoon kannattaa syödä karkkeja ennemmin marjoja ja hedelmiä.
Satunnainen – esimerkiksi muutaman kerran viikossa tapahtuva – herkuttelu pienin annoksin ei ole vaaraksi ihmisen terveydelle. Tärkeintä on, että määrä pysyvät kohtuullisina.
Artikkeli on uusinta viime vuodelta.