Rikkaat ihmiset ovat geneettisesti alttiimpia sairastumaan syöpään kuin vähävaraiset, selvisi Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Toisessa suomalaistutkimuksessa puolestaan kävi ilmi, että lapsuudessa sairastettu syöpä nosti riskiä matalaan tulotasoon aikuisena.
Helsingin yliopiston tutkimuksessa on selvitetty sosiaaliekonomisen statuksen ja eri sairauksien yhteyttä.
Siinä missä vähävaraisemmat ovat tutkimustulosten mukaan alttiimpia diabetekselle, niveltulehduksille, masennukselle, alkoholismille ja keuhkosyövälle, sairastuvat hyvätuloiset todennäköisemmin rinta-, eturauhas- ja muihin syöpiin, kertoo New York Post.
Lue myös: Syöpä vai sittenkin jotain viatonta? Tätä kaikkea ihon alta löytyvä patti voi olla
Tutkimuksen johtaja, tohtori Fiona Hagenbeek Helsingin yliopiston molekyylilääketieteen instituutista kertoo, että tulevaisuudessa joidenkin sairauksien seurantaprotokolliin voidaan lisätä tietoa tietyistä polygeenisistä riskipisteistä.
Polygeenisiä riskipisteitä käytetään genetiikkkaan perustuvaan sairausriskien mittaamiseen.
Polygeenisistä sairauksista puhutaan, kun taipumus sairastumiseen on kiinni monien geenien yhdistelmästä ja samoissa ulkoisissa olosuhteissa toinen ihminen sairastuu helpommin kuin toinen, kertoo Terveyskirjasto.
Lue myös: "Rusketusta voisi sanoa ihosyövän esi-esiasteeksi" – kolme faktaa ihosyövästä, jotka kannattaa painaa mieleen
Esimerkiksi allergiset sairaudet, diabetes ja sydän- ja verisuonisairaudet ovat monitekijäisesti eli polygeenisesti periytyviä sairauksia.
Sen lisäksi, että perimä eli geenit vaikuttavat niiden riskiin, vaikuttavat myös elämänaikaiset olosuhteet, rasitukset ja elämäntavat siihen, sairastuuko ihminen lopulta polygeenisesti periytyvään sairauteen.
– Sen ymmärtäminen, että polygeenisten riskipisteiden vaikutus sairastumisen riskiin on tilanteesta riippuvaista, voi johtaa uudenlaisiin sairauksien seulontaprotokolliin, kertoo Hagenbeek South West News -palvelulle.
Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tulevaisuudessa rintasyövän seulontaprotokollaa voisi mukauttaa siten, että korkeasti koulutetut naiset, joilla on korkeampi geneettinen riski sairastua, saavat aiemmin tai entistä useammin kutsun seulontatutkimukseen kuin naiset, joilla on pienempi geneettinen riski tai jotka ovat vähemmän koulutettuja.
Lue myös: Suolistosyöpien määrät kasvussa etenkin alle 50-vuotiailla suomalaisilla – näin voit laskea riskiä
Lapsuudessa sairastettu syöpä johtaa matalampaan tulotasoon aikuisena
Toisessa Helsingin yliopiston tutkimuksessa puolestaan selvisi, että heillä, jotka ovat sairastaneet syövän lapsena on suurentunut riski jäädä aikuisiällä pysyvästi pienituloisiksi.
– Ne syövästä selviytyneet, joiden tulotaso tutkimuksen lähtötilanteessa oli keskimääräinen tai korkea, siirtyivät pysyvästi matalaan tulotasoon 45 prosenttia todennäköisemmin kuin verrokit, lastenlääkäri ja väitöskirjatutkija Anniina Kyrönlahti kertoo yliopiston tiedotteessa.
Vanhempien sosioekonominen taso yhteydessä lasten syöpäkuolleisuuden todennäköisyyteen
Vaikka lapsuusiässä syöpään sairastuneet hoidetaan lähtökohtaisesti samojen hoitolinjojen mukaan, kuolleisuudessa on eroja sosioekonomisiin tekijöihin liittyen.
Lue myös: Näin paljon ihosyöpäriski kasvaa jokaisen luomen myötä
Tutkimustulosten mukaan vanhempien matala tulo- tai koulutustaso oli yhteydessä suurempaan syöpäriskikuolleisuuteen lapsilla, käy ilmi Helsigin yliopiston tiedotteessa.
Jos sairastuneen lapsen vanhemmat kuuluivat korkeimpaan tuloluokkaan, oli lapsen kuolemanriski 30 prosenttia pienempi.
Lisäksi väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että jos lapsi tai vanhemmat olivat ulkomaalaistaustaisia ja syntyneet ulkomailla, lapsen riski kuolla syöpään oli suurempi kuin suomalaistaustaisten, Suomessa syntyneiden lasten.
– Maahanmuuttajataustaisten lasten riski kuolla syöpään oli noin kaksinkertainen kantasuomalaisiin verrattuna, Kyrönlahti kertoo tiedotteessa.
Lue myös: Aurinkorasvalla suojaat ihoasi muultakin kuin syövältä – nelivuotisen seurannan uskomaton tulos: "Ei lainkaan ikääntymismuutoksia"
Lisätietoa tarvitaan matalamman tulotason ja sairauksien yhteydestä
Aiemmissa tutkimuksissakin on osoitettu, että sosiaaliekonomisella statuksella on jonkinlainen yhteys riskiin sairastua tiettyihin sairauksiin.
Hageenbeekin johtama suomalaistutkimus on tiedemaailman mukaan ensimmäinen, joka on tutkinut peräti 19 eri sairauden yhteyttä korkeatuloisiin maihin.
Tutkimus toteutettiin keräämällä genomiikka-, sosiaaliekonomisia- ja terveystietoja noin 280 000 suomalaisesta. Tutkimusotannassa oli mukana 35–80-vuotiaita ihmisiä.
– Useimmat kliiniset sairauksien riskiennustemallit sisältävät esimerkiksi tietoja biologisesta sukupuolesta ja iästä ja tunnustavat, että sairauden esiintyvyys vaihtelee miesten ja naisten välillä sekä on riippuvainen iästä.
– Nyt voimme osoittaa, että sairausriskin geneettinen ennuste riippuu myös yksilön sosioekonomisesta taustasta.
Lue myös: Moni levittää aurinkovoidetta aivan liian vähän – ihotautilääkäri kertoo, kuinka mittaat oikean määrän
Tutkijat huomauttavat, että lisätutkimusta aiheesta on mahdollista tehdä ja selvittää tiettyjen ammattien ja sairausriskien välistä yhteyttä.
Lisäksi tutkimusta tulisi tehdä myös alhaisemman tulotason maissa. Hagenbeekin tutkimus keskittyi ainoastaan syntyperäisiin eurooppalaisiin.
Tulevaisuudessa tutkijat haluavat selvittää, toistuvatko heidän havaintonsa sosioekonomisen aseman ja geneettisten sairauksien riskien yhteydestä myös niillä ihmisillä, joilla on sukujuuria sekä korkeamman ja matalamman tulotason maissa.
– Koska yleisenä tavoitteena on helpottaa yksilöllistä lääketiedettä sisällyttämällä geneettistä tietoa terveydenhuoltoon, ei geneettistä tietoa tulisi ajatella mallilla "yksi ja sama tieto koskee jokaista yksilöä".
– Pikemminkin meidän pitäisi ottaa huomioon ne olosuhteet, jotka muuttavat geneettistä riskiä tautien ennustettavuudessa.
Hagenbeekin tutkimustulokset esiteltiin European Society of Human Genetics -järjestön vuosittaisessa konferenssissa Britanniassa, kertoo The Science Time.
Lue myös: Tatuoija kertoo: Näin syntyy uusi nänni rintasyövän sairastaneelle
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: New York Post, Terveyskirjasto, Helsingin yliopisto,, The Science Time