Suomalaisyliopiston palikkatesti paljastaa hämmästyttävää uutta tietoa kimalaisista

Kimalaiset eivät ole ainoastaan ahkeria pölyttäjiä, vaan myös nokkelia tiimityöläisiä. Tämä käy ilmi Oulun yliopiston tutkimuksesta, joka julkaistiin Proceedings of the Royal Society B -tiedelehdessä.

Tutkimus paljastaa, että kimalaiset oppivat työskentelemään yhdessä ratkaistakseen vaativia tehtäviä ja näyttävät myös ymmärtävän parinsa roolin.

Aiemmin yhteistyökyvyn on ajateltu olevan monimutkainen ilmiö, joka on tyypillistä lähinnä isoaivoisilla nisäkkäillä, kuten ihmisillä ja simpansseilla, yliopiston tiedotteessa sanotaan.

Uusi tutkimus kuitenkin osoittaa, että myös hyönteiset voivat oppia ja sopeutua yhteistyötehtäviin.

– Tulokset murtavat perinteisiä käsityksiä siitä, miten eläimet, erityisesti hyönteiset, toimivat ryhmissä ja kommunikoivat. Tulokset viittaavat siihen, että kimalaisilla on kyky tunnistaa ja reagoida kumppaninsa läsnäoloon ja liikkeisiin, mikä on hämmästyttävä osoitus niiden sosiaalisesta älykkyydestä, tutkimusta johtanut Oulun yliopiston eläinekologian dosentti Olli Loukola sanoo tiedotteessa.

2404 20516463 UUTISJUTUT Suomessa kokeillaan kotimaisten kimalaisten kasvattamista kaupallista puutarhakäyttöä varten

Suomessa kokeillaan kotimaisten kimalaisten kasvattamista kaupallista puutarhakäyttöä varten.

Odottivat tietoisesti toisiaan 

Palikantyöntökokeessa kimalaiset opetettiin työntämään legopalikkaa yhdessä, jotta ne pääsivät käsiksi palkintoon.

Testissä havaittiin, että kimalaiset odottavat kumppaniaan ja reagoivat siihen, onko tämä läsnä vai poissa. Yliopiston mukaan tämä viittaa siihen, että kimalaiset odottivat tietoisesti toisiaan.

Ennen kumppanin saapumista kimalaiset eivät olleet kovin halukkaita työntämään palikkaa ja viivästyttivät ensimmäistä työntöään. Ne työnsivät palikkaa mieluiten silloin, kun tiimikaveri oli läsnä. Kontrolliryhmän kimalaiset, jotka oli koulutettu työntämään palikkaa yksin, eivät osoittaneet vastaavaa käyttäytymistä.

Ymmärtävät kumppanin merkityksen

Toisessa kokeessa kimalaiset kulkevat kahden vierekkäin olevan läpinäkyvän tunnelin läpi. Päästäkseen käsiksi palkintoon niiden piti koskettaa tunneleiden päässä olevaa ovea yhtä aikaa viereisessä tunnelissa olevan parinsa kanssa.

Testissä havaittiin, että kimalaiset hidastivat vauhtiaan ja odottivat pariaan ennen oven koskettamista, toisin kuin yksin kulkeneet kontrollikimalaiset. 

Kumppanin kanssa treenatut kimalaiset myös pysähtelivät tunnelissa ja kääntyivät takaisin, jos kumppania ei vielä näkynytkään.

Tulokset viittaavat yliopiston mukaan siihen, että kimalaisten yhteistyö perustuu sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja että ne koordinoivat liikkeitään aktiivisesti ja ymmärtävät kumppaninsa merkityksen yhteistyössä.

–  Tutkimus voi vaikuttaa laajempaan ymmärrykseen eläinten käyttäytymisestä ja evoluutiosta. Parempi ymmärrys eläinten monimutkaisesta käyttäytymisestä ja kyvyistä voi kasvattaa kiinnostusta ympäristönsuojeluun ja eläinten hyvinvoinnin edistämiseen, Loukola sanoo.