Suomella on puolustusvelvoite Ahvenanmaasta, mutta liittolaisilla on puolustusvelvoite Suomen alueista – miten Ahvenanmaa sopii Natoon?

Julkisuudessa on keskustelu viime päivinä runsaasti siitä, voisiko Ahvenanmaan demilitarisaation Nato-jäsenyyden myötä purkaa. Demilitarisaation takia Ahvenanmaalla ei saa olla pysyviä sotilasjoukkoja.

– Olemme aina pitäneet monenkeskisten kansainvälisten sopimusten sitovuutta pienen maan elinehtona. Siitä on hyvä pitää kiinni. Muuttuneet olot ja vauhdilla kehittynyt sotilasteknologia saattavat kuitenkin vaikuttaa voimassa olevien sopimusten ajan tasaiseen soveltamiseen, Niinistö sanoi puheessaan.

Lue myös: Ahvenanmaan kansanedustaja tyrmää spekuloinnit demilitarisoinnin purkamisesta: "Minä luotan täysin puolustusvoimiin"

Myöhemmin presidentti avasi puheenvuoroaan kertomalla, että hän pohdiskeli jonkinlaisen aikaisten varoitusten järjestelmää.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen arvelee presidentin pohtineen sitä, olisiko Ahvenanmaan tilannetta ja asemaa syytä tarkastella uudelleen tässä ajassa.

– Me näemme Venäjän, joka ei noudata kansainvälisiä sopimuksia. Ahvenanmaan tilanne nousee väistämättä esille. Kun olemme Nato-maa, on luontevaa pohtia, mikä Ahvenanmaan asema tässä päivässä ja tällä hetkellä on.

Puolustusvelvoite, puolin ja toisin

Jo Suomen Nato-jäsenyydestä puhuttaessa huomattiin, ettei Ahvenanmaan asema aiheuta ongelmia jäsenyyden kannalta. Sopimuksia ei tarvinnut muuttaa.

– On tietysti totta, että Ahvenanmaa on nyt osa tätä kokonaisuutta, kun tehdään tätä puolustussuunnittelua, mihin presidentti viittasi puheessaan. Meidän on luonteva tarkastella, että vaatiiko tämä mitään erilaisia järjestelyjä. Joudumme katsomaan näitä asioita uusin silmin Nato-jäsenyyden ja kiristyneessä turvallisuusympäristössä.  

Lue myös: Presidentti Niinistö Ahvenanmaan asemasta: Vakaampi kuin kenties koskaan

Suomella on puolustusvelvoite Ahvenanmaasta edelleen. Toisaalta Nato-jäsenyyden myötä Naton liittolaisten näkökulmasta heillä on puolestaan puolustusvelvoite Suomen alueista. Mikä puolestaan nostaa esille Ahvenanmaan demilitarisaation. Sinällään asetelma ei ole Natolle ja liittolaisille tuntematon. Norjan huippuvuorilla on vastaava sopimus.

– Ahvenanmaalla on keskeinen sijainti Pohjanlahden ja Itämeren kannalta, Tukholman läheisyys, huoltovarmuusreitit, merikaapelit ja kauppareitit ovat aivan keskeisessä asemassa rauhan ja kriisin ajassa.

Venäjän retoriikka

Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu jo 170 vuoden ajan. Venäjä tuskin suhtautuisi suopeasti, mikäli Ahvenanmaalle sijoitettaisiin sotilasjoukkoja ja kansainvälisiä sopimuksia alettaisiin purkamaan. Vanhanen arvelee, että Venäjän vastaus olisi vanha tuttu kovisteleva retoriikka.

– Venäjä syyttäisi meitä varmasti kaksilla korteilla pelaamisesta: yhtäällä ajamme kansainvälisten sopimusten merkitystä ja toisaalla olisimme niitä purkamassa. Toki ne olisivat retorisia reaktioita, eivät välttämättä mitään kovin fyysistä tai merkittävää.

Lue myös: Upin tutkijat: Nato-jäsenyydellä on merkittäviä vaikutuksia – kulttuurinmuutos vaatii vuosia