Oberstdorfin MM-kisojen ääriolosuhteissa menestyminen vaatii nappionnistumista hiihtäjältä ladulla ja taustatiimiltä huoltorekalla. Arvokisavoittaja Iivo Niskasella ja koko Suomen maastohiihtoryhmällä on tukenaan perfektionistiksi kuvailtu työmyyrä, jolla on vuosien yksityiskohtainen kokemus saksalaisen talviurheilukeskuksen olosuhteista.
Järjestelmällinen ja luotettava kaveri.
Huolellinen ja tarkka.
Nämä ovat Iivo Niskasen suoria luonnehdintoja läheisestä työparistaan Heikki Alakärpästä, joka tuli Suomen maastohiihtomaajoukkueen huoltajaksi täksi kaudeksi. Hän huolehtii erityisesti kolminkertaisen arvokisavoittajan suksista.
– Kyllä Heikissä sellaista perfektionismia on aika paljon. Pidot on just eikä melkein laitettu ja sen todella näkee, että hän tykkää tehdä asioita tarkasti. Suksien voitelu on omanlaistaan käsityötä, niin kyllä siinä näkee, että työ on tehty huolella ja ajatuksella, Niskanen kuvailee MTV Urheilulle.
Niskasen mainitsema huolellisuus on ollut Alakärpälle ominaista jo vuosikaudet.
– Hän osoitti mielenkiintoa välineisiin jo hiihtourallaan. Ja hän on muutenkin analyyttinen kaveri. Esimerkiksi harjoittelun analyyttisyys oli silmiinpistävän tarkkaa. Tuollaisista kavereista on sitten yleensä huoltopuolelle, kun luonteenpiirre on jo sellainen tarkka ja analyyttinen, Alakärpän kanssa samoissa juniorien ja aikuisten kisoissa vuosikaudet hiihtänyt Jari Isometsä kertoo.
Alakärppä ja tätä neljä vuotta nuorempi Isometsä, 52, ovat molemmat kotoisin Lapista, Alakärppä Simosta ja Isometsä Alatorniosta.
Alakärppä ylsi Isometsän A-maajoukkuevuosina porrasta alemmas B-maajoukkueeseen ja SM-kisojen henkilökohtaisilla matkoilla kirkkaasti kärkikymmenikköön. Suksi siis liikkui, sillä Suomen hiihdon taso oli tuohon aikaan huima.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Heikki Alakärppä (oik.) testasi suksia Katri Lylynperän rinnalla MM-sprinttikisan aattona. Lylynperä yllätti kisassa uransa parhaalla sijoituksella ollen kahdeksas.
Ja Alakärpän suksi liikkuu edelleen. Liikuntatieteiden kandidaatin opinnot suorittanut ja myös hiihtovalmentajan hommia tehnyt Alakärppä on yhä rautaisessa kunnossa.
– Huippukuntoiset, urheilijan mitoissa olevat kaverit ovat suksitestaamisen osalta kortilla. Se on hiihtäjälle älyttömän iso plussa. Se monesti ratkaisee asioita, Isometsä huomauttaa.
– Työ on fyysistä ja raskasta, eikä ainoastaan ladulla. Se on pitkiä päiviä, ja sitä kuormaa on siedettävä päivästä toiseen. Hyvä suksi pitää tuntea jalan alla, ja kun Heikki on hiihtänyt niin pitkään hyvällä tasolla, niin hän ymmärtää sen, miltä hyvä suksi tuntuu ja mitä itse sukselta toivoo, Niskanen jatkaa.
Japani–Suomi–Saksa–Suomi
Päätettyään hiihtouransa 90-luvun puolivälissä Alakärppä siirtyi valmennus- ja huoltotehtäviin. Oltuaan ensin hetken mukana Japanin hiihtomaajoukkueessa, Alakärppä siirtyi Suomen huoltotiimiin vuosiksi 1998-2007.
– Heikki on kova työmyyrä, kiltti ja harmiton kaveri. Hän sopii huoltoporukkaan tosi hyvin, sillä hän ei ole mikään riidankylväjä, päinvastoin, vuosituhannen vaihteessa Alakärpän tekemistä läheltä seurannut Isometsä toteaa.
Seuraava askel Alakärpän uralla oli huoltomiehen pesti Saksan hiihtomaajoukkueessa, johon hän siirtyi vuotta aiemmin saksalaisten kutsuun vastanneen Ismo Hämäläisen houkuttelemana. Siellä vierähti kaikkiaan 13 vuotta.
– Heikki on pedantti ja rauhallinen asiantuntija suksipuolella. Valmennuspuolen kautta hän on hyvä kokonaisuuksien hallitsija, nykyisin Hiihtoliiton toiminnanjohtajana työskentelevä Hämäläinen sanoo.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Heikki Alakärppä palasi Suomen maastohiihtomaajoukkueeseen täksi kaudeksi.
Alakärpän Saksan-ajanjaksoon sisältyy monia Suomen nykyjoukkueen kannalta kutkuttavia asioita.
Ensimmäinen on Alakärpän yksityiskohtainen tuntemus Oberstdorfin MM-laduista.
Toinen on Saksan huoltojoukkojen nappionnistuminen Seefeldin 2019 MM-kisoissa, joissa oli Oberstdorfin tapaan hyvin lämpimät olosuhteet.
Vaikka Niskanen huomauttaa, ettei noiden kisojen kokemuksia voi suoraan siirtää kahden vuoden päähän nykyhetkeen, ei Alakärpän tietämyksestä haittaakaan ole.
– Heikin sen aikaiset informaatiot ovat koko Suomen joukkueen etu, mutta jokainen kilpailu on oma, erilainen haasteensa, mikä tekee tästä lajista niin kiehtovan, Niskanen pyörittelee ja jatkaa Suomen joukkueen huoltovastuista.
– Äärikelit, oli se sitten vitikeli tai 15 astetta lämmintä, kysyvät myös välineiltä paljon. Näitä kelejä on todella harvoin, joten silloin pitää keskittyä testaamisen todella tiukasti ja siihen, että saamme lyhyessä ajassa etsittyä niitä huippupareja. Heikki on pitkän linjan ammattilainen voitelussa ihan henkilökohtaisella tasolla, mutta meillä on iso huoltoryhmä täällä, ja he tekevät joukkueena taustalla työtä todella paljon. Oikeat hionnat, luistovoiteet, pitovoiteet ja käsikuviot päälle – jokaisella sektorilla on omat miehet. Taustalla on siis iso joukkueena tehty työ, Niskanen korostaa.
Isometsäkin muistaa Saksan joukkueen onnistumisen Seefeldissä.
– Kun Oberstdorfissa on nyt samantyyppiset lämpimät kelit, Heikki tuo Suomen huoltoon yhden ekstrapykälän, Isometsä povaa.
Sattumaa tai ei, Suomen hiihtäjät ylistivät joukolla suksiaan torstaina kisatun MM-avausmatkan, perinteisen sprintin, jälkeen.
– Tänään annettiin avaimet käteen, Joni Mäki tiivisti huoltotyön jäljen.
Sama palvelu Iivo Niskaselle, niin mitalikaapin ovet ovat vähintään raollaan.
Iivo Niskanen tähtää Oberstdorfin MM-kisoissa mitalikantaan.
Oberstdorfin MM-hiihtojen päiväkohtaisen ohjelman näet tästä linkistä ja Suomen joukkueen tästä linkistä!