Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on huolissaan EU:n yhtenäisyydestä energiakriisissä – "Venäjä pyrkii nakertamaan"

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn pitää mahdollisena, että Itämeren kaasuputkien sabotaasin seurauksena heikentynyt turvallisuustilanne vaikuttaa myös talouskehitykseen. Rehn on huolissaan siitä, pystyvätkö EU:n jäsenmaat yhtenäisesti hoitamaan energiakriisiä, joka on nyt Euroopan suurin talousongelma.

Eurooppa on suurissa talousvaikeuksissa kallistuneen energian takia. Ja juurisyy kallistuneeseen energiaan on Venäjän uusimmalla hyökkäyksellä Ukrainaan.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn pitää hyvin mahdollisena sitä, että Nord Stream -kaasuputkien sabotaasi heijastuu talouteen.

– Talous ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä ja turvallisuuspolitiikan ja -tilanteen muutokset vaikuttavat myös talouden kehitykseen, työllisyyteen ja inflaatioon, Rehn toteaa MTV Uutisille.

EU pyrkii parhaillaan löytämään keinoja, joilla energiakriisin haittoja pystyttäisiin torjumaan. Esillä on esimerkiksi energian säästämistä ja maakaasun hinnan irrottamista sähkön markkinahinnasta.

Rehn on huolissaan siitä, pystyykö EU yhtenäisiin ratkaisuihin. Päättäjät ovat kovassa paineessa, koska monessa maassa kohonneet energialaskut ovat raivostuttaneet kansalaisia.

– Kannan sikäli huolta, että on tärkeätä kyetä säilyttämään Euroopan Unionin yhtenäisyys. Ensinnäkin energian säästämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat tärkeitä. Siihen tarvitaan julkisen vallan päätöksiä ja jokaisen meistä omia toimenpiteitä. Sitten on myös katkaistava linkki maakaasun ja eurooppalaisen sähkömarkkinan väliltä, Rehn toteaa.

Venäjä horjuttaa yhtenäisyyttä

EU:n yhtenäisyyttä horjutetaan nyt erityisesti Venäjältä.

– Venäjä pyrkii kaiken keinoin nakertamaan EU:n yhtenäisyyttä ja sillä on omat agenttinsa Euroopan sisällä. Ei auta mikään muu kuin se, että Euroopan päättäjien on työskenneltävä tiivisti yhdessä ja perusteltava kansalaisille, miksi on tärkeätä tehdä näitä energiatoimenpiteitä.

Rehn toivoo, etteivät eurooppalaiset unohda omissa vaikeuksissaan sitä, minkälaisia uhrauksia ukrainalaiset tekevät.

– Kun tämä kaikkiin meihin iskee, kannattaa muistaa, että meidän kaikkien kärsimykset ovat pienempiä kuin ukrainalaisten kärsimykset. Ukraina taistelee vapauden, demokratian ja Euroopan puolesta.

Korot nousevat yhä

Kallistunut energia on nostanut inflaation euroalueella noin yhdeksään prosenttiin, mikä johtaa yhä nouseviin korkoihin loppuvuoden aikana.

– Rahapolitiikalla ei voida vaikuttaa energian hiontoihin, mutta sillä voidaan vaikuttaa inflaatio-odotuksiin. Tässä tilanteessa on tärkeää että nuo odotukset pysyvät ankkurissa.

– Sen takia EKP:n neuvosto tulee todennäköisesti tekemään lisää ohjauskorkoa nostavia päätöksiä loppuvuonna, mikä tarkoittaa sitä, että korot jatkavat nousuaan inflaation jarruttamiseksi, Rehn kertoo.

Suomen Pankin mukaan inflaatiopaineet ovat kesän 2022 aikana voimistuneet, kun energiakriisi on pahentunut Euroopassa. Etenkin maakaasusta ja sähköstä on tullut kallista ja energiasta on pulaa. Inflaatio oli elokuussa euroalueella 9,1 prosenttia ja Suomessa 7,9 prosenttia.

Inflaatiota on kiihdyttänyt erityisesti energian ja ruoan kallistuminen, mutta tämän vuoden kuluessa myös monien muiden tuotteiden ja palveluiden hinnat ovat nousseet.

EKP:n ohjauskorkoja nostettiin 0,5 prosenttiyksikköä heinäkuussa ja 0,75 prosenttiyksikköä syyskuussa.

Kiihtynyt inflaatio on toistaiseksi näkynyt vain maltillisesti euroalueen palkkakehityksessä. Inflaation hidastuminen lähivuosina edellyttää, että epäsuotuisa palkkojen ja hintojen kierre vältetään ja inflaatio-odotukset pysyvät vakaina.

Taantumariski Euroopassa on suuri ensi vuodelle juuri energiakriisin takia. Parhaassakin tapauksessa talouskasvu hyytyy.

Lue myös:

    Uusimmat