Euroalueen inflaatio laski syyskuussa 1,8 prosenttiin, mikä on pienin lukema yli kolmeen vuoteen. Luku on myös vähemmän kuin Euroopan keskuspankin tavoittelema kahden prosentin raja inflaatiolle.
Hintojen nousun hidastuminen on hyvä uutinen. Viime vuosina kohonnut inflaatio on ollut se paha peikko, jonka takia Euroopan keskuspankki (EKP) on nostanut ohjauskorkojaan.
Korkojen nousu on näkynyt niin asunto- kuin yrityslainojen koroissa. Lainarahan kallistuminen jäähdytti taloutta ja sen myötä inflaatiota.
Huonoihin uutisiin kuuluu kuitenkin samalla se, ettei talouskasvu ole lähdössä euroalueella vahvasti käyntiin. EKP:n syyskuun ennusteen mukaan talous kasvaa 1,3 prosenttia vuonna 2025 ja 1,5 prosenttia vuonna 2026.
Suomen Pankin tänään julkistaman arvion mukaan energia on monessa maassa kallistunut viime vuosien aikana niin paljon, että se syö euroalueen kilpailukykyä.
– Tällä hetkellä Euroopassa energiakustannukset ovat 60 prosenttia korkeammat kuin ennen koronakriisiä. Yhdysvalloissa vastaava energiakustannusten nousu on ollut 30 prosenttia. Kustannuskilpailukyky on euroalueella heikentynyt, toteaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
Energian hinta kohosi monessa maassa sen jälkeen, kun Venäjä käynnisti brutaalin hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022.
Suomi on päässyt monta muuta maata helpommalla, koska maakaasulla ei ole suurta roolia Suomen energiatuotannossa ja sähkö on kansainvälisessä vertailussa halpaa Suomessa.
Uusia korkopäätöksiä tulossa?
Euroopan keskuspankin neuvosto laski syyskuussa ohjauskoron 3,5 prosenttiin. Aiemmin ohjauskorkoja laskettiin kesäkuussa.
Suomen Pankin pääjohtaja Rehn sanoo, että Euroopan keskuspankin olisi inflaatiotilanteen ja heikentyneiden talousennusteiden takia laskettava ohjauskorkoja jo lokakuussa.
– Oma kantani on se, että nykyisellä tiedoilla vaaka kallistuu koronlaskun suuntaan, koska inflaatio on trendinomaisesti hidastumassa ja euroalueen kasvunäkymä on heikentynyt. Nämä molemmat antavat perusteita sille, että lokakuussa tehtäisiin koronlaskuja, Rehn sanoo.
Rehn on Suomen Pankin pääjohtajana jäsen EKP:n neuvostossa. Neuvoston jäsenet eivät kovin usein kerro julkisesti mielipiteitään korkopolitiikan jatkosta.
Myös Rehn korostaa, että lopulliseen päätökseen vaikuttaa se tieto, joka neuvostolla on lokakuun 17. päivä käytettävissään niin inflaatiosta kuin talousnäkymistä.
Jos korkoja päätetään taas laskea, asuntovelallisten ja yritysten korkomenoihin tulee uusia helpotuksia ennakoitua nopeammin.