Suomen lainsäädännössä on aukko, joka huolettaa Suomen Pankkia. Aukon avulla "ulkomaiset tahot" voivat pyrkiä hankkimaan merkittävää taloudellista hyötyä itselleen.
Suomen Pankissa ollaan huolissaan Suomen lainsäädännön porsaanreiästä, jonka avulla merkittävän taloudellisen hyödyn tavoittelu itselleen voisi olla mahdollista.
Huolen taustalla on tapaus, jossa henkilö toi vuonna 2014 Kiinasta Suomeen 10 672 huonokuntoista eurokolikkoa. Kolikot takavarikoitiin, mutta palautettiin syyttäjäviraston tehtyä päätöksen, ettei asiassa nosteta syytettä.
Lue myös: Pauli teki hämmästyttävän löydön maan alta Kuopion keskustassa – internetkansa innostui mystisestä lompakosta
Kolikot tuonut henkilö halusi vaihtaa kolikot uuteen rahaan. Suomen Pankin näkemyksen mukaan sillä oli kyseisessä tapauksessa oikeus kieltäytyä kolikoiden hyvittämisestä.
Henkilö valitti Suomen Pankin päätöksestä hallinto-oikeuteen. Oikeus ei hyväksynyt Suomen Pankin tulkintaa, ja määräsi sen käsittelemään kolikoita koskevan asian uudelleen. Korkein hallinto-oikeus piti viime marraskuussa antamassaan päätöksessä hallinto-oikeuden ratkaisun ennallaan.
"Ne on käytävä läpi"
Suomen Pankin maksujärjestelmät-osaston osastopäällikkö Päivi Heikkisen mukaan vielä ei ole vielä varmuutta siitä, hyvitetäänkö kolikot.
– Jos kolikot ovat aitoja, kyllä ne varmaan hyvitetään. Kolikot on käytävä läpi. Nyt ne pitää lajitella, laskea ja tarkastaa, Heikkinen kertoo.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä kerrottiin, että keskusrikospoliisin mukaan lähes kaikki 10 672 kolikkoa ovat aitoja eurorahoja.
Lue lisää: Nordean ekonomistit: Omikron on vain hidaste – Suomen talouden ennustetaan kasvavan reippaasti
Heikkisen mukaan kaikissa euromaissa on havaittu jo vuosien ajan ilmiö, jossa keskuspankkeja koetetaan saada lunastamaan hyvin suuria määriä poikkeuksellisen huonokuntoisia kolikoita.
– Pääsääntöisesti keskuspankit vaihtavat huonokuntoiset rahat hyväkuntoisiksi. Silloin kun eri kanavia pitkin alkaa tulla satoja kiloja poikkeuksellisen huonokuntoisia metallirahoja, herää kuitenkin kysymys, mistä nämä tulevat.
Alkuperä vaikea selvittää
Heikkisen mukaan sen kaltaisissa tapauksissa on äärimmäisen vaikeaa selvittää metallirahojen alkuperää.
– Yleensä kyseessä on jokin taho joka kertoo ostaneensa ne jostain, yleensä Aasiasta. Hän saattaa myös sanoa, että ne ovat eri lähteistä, kuten romuttamoista.
Tällaisissa tapauksissa on Heikkisen mukaan on ollut pahoja vaurioita. Ne saattavat olla esimerkiksi vääntyneitä tai näyttävät niin kuluneilta, että niitä on saatettu käsitellä vahvalla hapolla.
– Keskuspankeissa on herännyt kysymys, että onko osa tuhottaviksi lähetetyistä kolikoista voinut päätyä vääriin käsiin tuhoamisprosessin aikana. Sellaiset kolikot on jo poistettu kierrosta eikä niitä voi enää käyttää tai lunastaa, Heikkinen kommentoi ilmiötä yleisellä tasolla.
Lue lisäksi: Kuluttajat luottavat talouteen enemmän kuin joulukuussa
Euroopan unionin metalliraha-asetuksen mukaan jäsenvaltiot voivat kieltäytyä hyvittämästä kiertoon kelpaamattomia eurometallirahoja, joita on "joko muutettu tarkoituksella tai jotka ovat muuttuneet prosessissa, jonka voidaan kohtuudella odottaa muuttavan niitä".
Korkeimman hallinto-oikeuden ennallaan pitämässä ratkaisussa katsottiin, ettei päätös olla hyvittämättä kolikoita asetuksen tarkoittamalla tavalla perustunut lakiin ja ettei Suomen Pankki siksi ole voinut sillä perusteella kieltäytyä hyvittämästä rahoja.
– Tämä oli meille yllätys. Olimme käsityksessä, että EU:n asetus pätee meillä suoraan.
"Metallirahavirrat kääntyvät Suomeen"
Suomen Pankissa tilannetta pidetään "äärimmäisen ongelmallisena", koska aiemmin on havaittu, että tapauksissa voi olla kyse järjestäytyneestä kansainvälisestä toiminnasta, jossa koetetaan hyödyntää keskuspankkien lunastusvelvollisuutta.
Heikkinen pitää mahdollisena, että ulkomaiset tahot yrittävät hyödyntää Suomen lainsäädännön porsaanreikää ja hankkia itselleen merkittävää taloudellista hyötyä tuomalla Suomeen suuria määriä huonokuntoisia kolikoita.
– Suurimmassa osassa euromaita on voimassa laki, jossa keskuspankin oikeus harkintaan pätee eikä sellaisia kolikkoja lunasteta. Jos Suomessa on tilanne, ettei meillä ole toimivaltaa tehdä tätä harkintaa, silloinhan nämä metallirahavirrat kääntyvät Suomeen.
Lue myös: Euro saapui Suomeen tasan 20 vuotta sitten – kansa jonotti rahaa heti keskiyöllä, myös Sauli Niinistö mukana: "Käytän sen verran kuin budjetti kohtuudella kestää"
Valtiovarainministeriössä on käynnissä lainsäädäntöhanke, jossa arvioidaan tarvetta Suomen metallirahalain muuttamiselle. Valtiovarainministeriön budjettineuvos Niko Ijäs kertoo Talouselämälle, että taustalla on korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu, joka koski Suomen Pankin päätöstä kieltäytyä hyvittämästä henkilön Kiinasta Suomeen tuomia huonokuntoisia kolikoita.
Ijäksen mukaan nyt arvioidaan, tuleeko Suomen lainsäädäntöön sisällyttää Euroopan unionin metalliraha-asetukseen kuuluva mahdollisuus kieltäytyä hyvittämästä tahallaan vahingoitettuja eurokolikoita.
– Suomen Pankki on olettanut, että EU-lainsäädäntöä voi soveltaa suoraan tässä asiassa. Koska sitä mahdollisuutta ei olekaan, tilannetta täytyy arvioida, Ijäs kertoo.
Esitysluonnos on määrä saada lausuntokierrokselle tämän vuoden alkupuolella. Ijäs korostaa, ettei mahdollinen lainmuutos liittyisi eurokolikon normaaliin käyttöön ja kulumiseen.
– Niissä tapauksissa keskuspankki hyvittää rahan.
Katso lopuksi arkistovideo muutaman vuoden takaa: Arvokuljetusauto kolaroi Yhdysvalloissa – kolikoita kerättiin pitkin pientareita.
0:45
