Passi on muuttunut 1800-luvun suosituskirjeestä biometriseksi koneellisesti luettavaksi dokumentiksi.
Viimeisen 200 vuoden aikana passi on kokenut mittavia muutoksia. Suomi on seurannut passin kehityksessä muita Euroopan maita.
Ensimmäinen passi 1800-luvulla oli oikeastaan suosituskirje, jossa oli vain nimi ja ammatti.
– Se suojeli sinua tuntemattomuutta vastaan eli pelättiin vähän tuntemattomia ihmisiä ja rikollisia. Suosituskirje osoitti, että olet hyvällä asialla. Olet luotettava ja sinulla on lupa liikkua, sillä silloin piti olla lupa liikkua kylästä toiseen tai ulkomaille, kertoo tutkija Paula Haara Tampereen yliopistosta.
Apulaisprofessori Asko Lehmuskallio nostaa esiin sen, että ennen luotettiin ihmisen sanaan ja nyt koneeseen.
– Ajateltiin, että henkilö, joka kantoi suosituskirjettä, pystyy kyllä todistamaan kuka hän on.
Sotien ja kriisien vaikutus
Sodat ja kriisit ovat muuttaneet passivaatimuksia.
Ensimmäinen maailmansota toi passiin valokuvat, koska pelättiin vakoilijoita. Valokuvaksi tosin kelpasi ensin millainen kuva tahansa – yhdistettynä tietoon hiusten ja silmien väristä sekä pituudesta.
– On luotettu siihen, että valokuvakameralla otettu kuva itsestään jo riittää todistamaan, että tämä on se oikea henkilö, kertoo Lehmuskallio.
Tutkija Paula Haara jatkaa, että muutos lähti käyntiin vasta toden teolla kun poliisi alkoi myöntää passeja.
– 1950-luvun alussakin oli tosi monenlaisia passikuvia. Passikuva alkoi muistuttamaan sellaista kuin se tänä päivänä näemme oikeastaan vasta 1960, kun passinkirjoitus siirtyi poliisille.
2001 vuoden terrori-iskut toivat passeihin biometriset tunnisteet. Nyt tärkeintä on, että kone voi tunnistaa ihmisen.