Markus Pöngän, 39, ansioluettelosta löytyvät esimerkiksi liikekumppanin paloittelumurha, miljoonaluokan yrityslaskutushuijaus, petoksia, aseita ja vankilapako. Vaikka mies ei vaikuta muiden oikeuksista juuri piittaavan, omistaan hän pitää huolta suorastaan ennätyksellisen hyvin.
MTV Uutisten selvityksen mukaan Pönkä on vankilavalittamisen epävirallinen mutta täysin ylivoimainen Suomen mestari.
Tämän jutun aluksi on hyvä tehdä selväksi, että kaikilla kansalaisilla on lailla ja erilaisilla kansainvälisillä sopimuksilla turvattuja oikeuksia. Kokiessaan näihin oikeuksiin kohdistuvia loukkauksia vangeilla on käytössään kaikki muillekin kansalaisille kuuluvat valituskanavat.
Pönkä on valittanut monista tielleen osuneista viranomaisista ja haastanut oikeuteen myös siviilejä, mutta valtaosa Pöngän kanteista koskee vankeinhoitolaitoksen toimia ja niistä vaadittuja korvauksia.
Vanki voi valittaa kohtelustaan tai vankilan käytännöistä Rikosseuraamuslaitokselle ja eduskunnan oikeusasiamiehelle (EOA). Muutosta osaan vankilaviranomaisten tekemistä ratkaisuista vanki voi osassa tapauksista hakea hallinto-oikeudesta ja esimerkiksi korvauksia kokemistaan vääryyksistä käräjäoikeudesta.
Pöngän nimi on kuitenkin kirjattu poikkeuksellisen usein kantajaksi tuomioistuinten asialistoille.
Pelkästään viimeisen kymmenen vuoden aikana Pönkä onkin pannut vireille peräti 463 asiaa käräjäoikeuksissa. Keskimäärin Pöngän asioita on ratkottu 46 kertaa vuodessa eli miltei joka viikko jossakin käräjäoikeudessa Suomessa.
Osa asioista on edennyt myös hovioikeuksiin.
1:22
Katso Rikospaikan video Markus Pöngän asunnosta takavarikoiduista aseista syyskuussa 2020.
Ahkera vahingonkorvausten vaatija
Valtaosa Pöngän käräjäoikeuteen viemistä asioista koskee vahingonkorvauksia. Satunnaisotannalla tilatuista tuomioista ilmenee, että Pöngän vireille panemissa jutuissa on pääosin ollut kyse vankeinhoitolaitoksen väitetyistä rikkeistä ja niiden perusteella haetuista korvauksista.
Pöngän 463:sta asiasta 394 on käsitelty Helsingin käräjäoikeudessa.
Esimerkiksi elokuussa 2022 Pönkä vaati valtiolta 3000 euroa siksi, että Helsingin hovioikeus oli lähettänyt hänelle epähuomiossa asiakirjoja kirjattuna kirjeenä vankilan sijaan postiin, josta Helsingin vankila ei suostunut noutamaan sitä.
Pönkä tarvitsi kyseiset asiakirjat tehdäkseen valituksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle.
Hovioikeus korjasi tilanteen vankilan pyynnöstä ja Pönkä sai kirjeensä, mutta vaati korvauksia viivästyksestä. Käräjäoikeus hylkäsi Pöngän kanteen viime toukokuussa, eikä mies saanut vaatimiaan rahoja.
Pönkä totta kai valitti käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen, joka ei ottanut asiaa käsittelyynsä.
Lue myös: Paloittelumurhaaja Markus Pöngän asunnosta löytyi konetuliaseiden osia ja lähes 3 000 patruunaa
Halusi tilata ruokaa vankilaan
Markus Pönkä suorittaa parhaillaan viiden vuoden ja seitsemän kuukauden ehdotonta vankeustuomiota petosvyyhdistä, jossa hän aiheutti kymmenien ihmisten henkilötietoja käyttäen 770 000 euron tappiot luotto- ja pikavippiyhtiöille.
Lokakuussa 2022 Pönkää kyllästyttivät vankilan "riittämätön ja ravintoköyhä" ruoka ja hän vaati käräjäoikeutta määräämään Helsingin vankilan antamaan hänen tilata Woltista ja Foodorasta noutoruokaa selliinsä. Helsingin käräjäoikeus jätti kanteen tutkimatta.
Viime tammikuussa Pönkä vaati Helsingin käräjäoikeutta vapauttamaan hänet välittömästi Helsingin hovioikeuden määräämästä vankeusrangaistuksesta. Pönkä penäsi tavalleen uskollisesti myös korvauksia laittomaksi nimittämästään vapauden menetyksestä.
Helsingin hovioikeus tuomitsi Pöngän keväällä 2022 viiden vuoden ja 7 kuukauden ehdottomaan vankeustuomioon 770 000 euron huijauksista.
Käräjäoikeus totesi kanteen lakiin perustumattomaksi ja hylkäsi sen.
Pönkä valitti käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen vaatien, että hovioikeus palauttaa asian käräjäoikeuden käsittelyyn tai kumoaa oman päätöksensä Pöngän vangitsemisesta. Hovioikeus ei ottanut moisia vaatimuksia edes käsittelyyn, joten valitus tyssäsi tähän.
Myöhemmin keväällä Pönkä vaati 6 000 euron korvausta ihmisoikeuksiensa rikkomisesta, kun vankila ei sallinut hänen hankkia Halti-merkkistä talvitakkia vankilaan. Tämäkään kanne ei menestynyt.
Lue myös: Paloittelumurhaaja Markus Pönkä tuomittiin huijauksista pitkään vankeuteen
Valitusryöppy tuomioistuimiin
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Pöngän kanteita on käsitellyt kuusi käräjäoikeutta.
Helsingin jälkeen seuraavaksi eniten juttuja on käsitellyt Pohjois-Savon käräjäoikeus (30 kpl), Itä-Uudenmaan käräjäoikeus (26 kpl), Pirkanmaan käräjäoikeus (10 kpl), Länsi-Uusimaan käräjäoikeus (2 kpl) ja Kymenlaakson käräjäoikeus (1 kpl).
Asioiden jakautumiseen tuomioistuinten välillä vaikuttaa Pöngän sijainti valitushetkellä.
Käräjäoikeuksien lisäksi osansa Pöngän valitusryöpystä ovat saaneet hallinto-oikeudet, joista neljä kuudesta kertoo käsitelleensä miehen asioita. Pönkä onkin viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana pannut vireille vähintään kymmenittäin juttuja eri hallinto-oikeuksiin.
0:41
MTV Uutisoi aiemmin vuoden 2017 kiinniotosta: Uutta tietoa paloittelumurhasta tuomitun Markus Pöngän kiinniotosta – lukittautui Ruotsissa asuntonsa pesuhuoneeseen.
Hämeenlinnan hallinto-oikeus kertoi ratkaisseensa vuosien 2007–2013 aikana yhteensä 73 Pöngän kantamaa asiaa. Niistä lähes kaikki kosvivat vankeinhoidon toimintaa.
Helsingin hallinto-oikeus vastasi MTV Uutisten tietopyyntöön, että sillä on tällä hetkellä vireillä kymmenen Markus Pöngän valitusasiaa. Viimeisen 2,5 vuoden aikana Helsingin hallinto-oikeus on antanut päätöksen 28 vankeinhoitoasiaan, joista valittajana on Pönkä.
– Viime vuosina annetut päätökset (28) koskevat enimmäkseen seuraavia asioita: poistumislupa, opintolupa, omaisuuden hallussapito, rangaistusaikapäätös, valvottu koevapaus, laitossijoittelu. Valitukset on yhtä poikkeusta lukuun ottamatta hylätty tai ne on jätetty tutkimatta, Helsingin hallinto-oikeudesta kerrotaan sähköpostitse MTV:lle.
Helsingin hallinto-oikeus kertoo antaneen 2010-luvulla useita kymmeniä ratkaisuja Pöngän valituksiin.
Lue myös: Markus Pönkä luovutetaan Ruotsiin uusien rikosepäilyjen vuoksi – miehen entiseen asuntoon oli kätketty jopa 100 000 euroa käteistä ja aseita
Paloittelumurha 2005
Ensimmäistä pitkää tuomiotaan Pönkä istui Tallinnassa joulukuussa 2005 tekemästään paloittelumurhasta. 21-vuotias Pönkä murhasi ja paloitteli samanikäisen suomalaisen liikekumppaninsa.
Murha paljastui, kun vuokraisäntä löysi uhrin palasina muovisäkkeihin pakattuna. Pönkä sai murhasta 12 vuotta vankeutta ja hänet siirrettiin Suomeen suorittamaan rangaistustaan.
Vaikka MTV Uutiset tarkasteli Pöngän kanteita lähinnä viimeksi kuluneen kymmenen vuoden ajalta, miehen valitushistoria yltää toki kauemmaksi. Voisikin todeta, että Pönkä on ollut vankiuransa alusta saakka erittäin uuttera valittaja ja pykälämiekkailija.
Valtaosa Markus Pöngän valituksista on koskenut Rikosseuraamuslaitoksen toimia. Lisäksi hän on valittanut poliisin, syyttäjien ja tuomarien toiminnasta.
Pöngän vaatimusten kohteeksi ovat joutuneet myös siviilit. Hän on hakenut tuomioistuimilta esimerkiksi yksipuolisia tuomioita väittämiinsä velkoihin.
Vuonna 2009 hän saattoi tehdä epävirallisen Suomen ennätyksen keksityn velan perintäyrityksessään ainakin velkasumman osalta. Hän nimittäin väitti lainanneensa vuonna 2005 eräälle henkilölle 26 miljoonaa euroa, jolle oli 182,5 korkoprosentilla kertynyt kevyet 142 miljoonaa euroa korkoa.
Pönkä siis yritti saada tuomioistuimen vahvistamaan, että velallisen pitäisi maksaa hänelle 168 miljoonaa euroa. Oikeus hylkäsi vaatimuksen ja Pönkä palasi ahkeroimaan valituksia vankilan toiminnasta.
Maaliskuussa 2009 Pönkä vaati Turun vankilaa sallimaan hänen pitää sellissään kuutta asekirjaa. Turun hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan, että Pöngälle olisi pitänyt varata mahdollisuus lausua asiasta ennen päätöksentekoa.
Toukokuussa 2009 Pönkä vaati saada haltuunsa vankilan ulkopuolelta hankittuja elintarvikkeita. Hallinto-oikeus totesi, ettei sen toimivaltaan kuulu antaa vankilalle väliaikaismääräyksiä vangin omaisuuden hallussapidosta. Oikeus kuitenkin velvoitti vankilan tekemään asiasta valituskelpoisen päätöksen.
MTV Uutisten selvityksen mukaan Markus Pönkä on viimeisen kymmenen vuoden aikana pannut vireille 463 asiaa käräjäoikeuksiin ja kymmenittäin juttuja hallinto-oikeuksiin.
Saman vuoden kesäkuussa Pönkä vaati saada tietynlaiset kengät ja takin vankilan varmuusosastolle.
Kesäkuussa hän halusi uimahousut ja kahdet shortsit. Heinäkuussa Pönkä vaati kannettavaa tietokonetta ja älypuhelinta, näihin molempiin 3G-yhteyksiä ja tulostinta.
Syyskuussa hän palasi elintarvikeasiaan ja vaati 600 euroa korvauksena valitukseen käyttämästään ajasta ja vaivasta.
Hallinto-oikeus hylkäsi kaikki nämä kanteet.
Vuonna 2010 Pönkä hävisi riita-asiansa Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa ja määrättiin maksamaan 145 euron oikeudenkäyntimaksu. Pönkä vaati hallinto-oikeutta kumoamaan käräjätuomarin päätöksen maksusta, koska hänellä ei vankilassa ole tuloja.
Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.
Lue myös: Paloittelumurhaaja Markus Pönkä tehtaili kanteita vankilaa vastaan ja vaati 200 000 euroa korvauksia – valitti ruoasta ja vei oikeuteen kiistan rikkoutuneesta kaukosäätimestä
Korvauksia, korvauksia, korvauksia
Vuonna 2014 Pönkä vaati valtiolta 3000, 5000 ja 12 000 euron kärsimyskorvauksia siitä, että ettei hän saanut Jokelan vankilalta poistumislupaa sukulaisten tapaamiseen ja ostoksilla käymiseen. Oikeus hylkäsi kanteet.
Samana vuonna hän penäsi myös 12 000 euroa siitä, että vankila oli sekaantunut hänen aurinkolasitilaukseensa.
Silloin tällöin Markus Pöngän valitustulitukseen ovat joutuneet myös muut viranomaiset.
Vuonna 2017 hän vaati valtiolta taloudellisesta vahingosta 129 000 euroa ja kärsimyksestä 50 000 euroa. Pöngän mukaan poliisi otti hänet kiinni huhtikuussa 2015 törkeän henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta, vaikka hän koko ajan kiisti tehneensä tekoa.
– Edellä mainitusta huolimatta syyttäjä oli nostanut syytteen mainitun rikoksen valmistelusta ja antanut toistuvasti haastatteluja Helsingin Sanomille, Yleisradiolle MTV3:n uutisille mainiten Pöngän nimeltä ja antamalla toimittajien käyttöön muun muassa poliisin kuvamateriaalia. Asiasta uutisoitiin Suomessa ja Virossa laajasti. Lisäksi asiaa koskevia artikkeleita on yhä internetissä, Pönkä perusteli vaatimuksessaan.
Markus Pönkä otettiin kiinni elokuussa 2017 Tukholmassa Ruotsin keskusrikospoliisin NOA:n FAST-ryhmän ja Tukholman poliisin erityisyksikön operaatiossa.
Vuonna 2018 Pönkä oli taas vankeinhoidon kimpussa ja penäsi yhteensä 16 500 euron kärsimyskorvausta siitä, ettei vankila suostunut purkamaan hänen sellistään kerronsängyn tyhjää yläsänkyä, joka esti istumisen alasängyllä ja varjosti valaistusta.
4:30
MTV vieraili viime vuonna Vantaan vankilassa. Katso videolta, millaiselta näyttää matkasellissä.
Vaikka valtaosa Pöngän vahingonkorvausvaatimuksista ei ole menestynyt oikeudessa, välillä hän on saanut korvauksia. Näin kävi esimerkiksi vuonna 2020, kun hän penäsi 3 000 euron kärsimyskorvauksia ja 1500 euroa asiaosaiskuluista jouduttuaan vuorokaudeksi perusteettomasti tarkkailuun Helsingin vankilassa.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi valtion korvaamaan Pöngälle tästä 400 euroa kärsimyskorvauksia ja 1 000 euroa asianosaiskuluina.
Lue myös: Oletko nähnyt heitä? Krp kaipaa vihjeitä etsintäkuulutetuista – kahta epäillään lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä
"Aiheuttaa tietoisesti tarpeettomia oikeudenkäyntejä"
Viranomaisista tehdyt valitukset työllistävät viranomaisia ja syövät resursseja niiden varsinaisesta työltä. Oikeudenkäynnit myös maksavat ja hintaa niille kertyy sitä enemmän, mitä useamman tahon ja lakimiehen täytyy osallistua niihin.
Kukaan tuskin pystyy laskemaan hintaa Markus Pöngän loputtomille valituksille ja vaatimuksille.
Pöngän valituksiin annetuista ratkaisuista ilmenee, että hän on valmis viemään erimielisyytensä ja vaatimuksensa niin kutsuttuun viimeiseen päätyyn saakka.
Esimerkiksi toukokuussa 2012 Pönkä vaati Suomen valtiolta yhteensä 247 000 euron vahingonkorvauksia Korkeimman oikeuden (KKO) ratkaisuista, joissa se oli hylännyt Pöngän valituslupahakemukset. KKO oli antanut vuosien 2009–2011 aikana yhteensä 19 tällaista ratkaisua ja Pönkä vaati jokaisesta niistä 13 000 euroa korvauksia.
– Korkein oikeus ei ollut perustellut päätöstään mitenkään. Kun päätöstä ei ollut perusteltu oli loukattu Ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohtaa, joka takaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin, Pönkä perusteli vaatimustaan.
Vuonna 2012 Markus Pönkä väitti Korkeimman oikeuden rikkoneen hänen ihmisoikeuksiaan lukuisia kertoja ja vaati hyvitykseksi 247 000 euroa.
Suomen valtio kiisti Pöngän vaatimukset todeten, että Korkeimman oikeuden perustelukäytäntö on hyväksytty Ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antamassa ratkaisussa.
– Markus Pöngällä on vireillä lukuisia shikaaniluonteisiksi määriteltäviä vahingonkorvauskanteita Suomen valtiota vastaan. Kantaja aiheuttaa jatkuvasti ja tietoisesti tarpeettomia oikeudenkäyntejä, joihin vastaamisesta aiheutuu vastaajalle merkittäviä kustannuksia, Suomen valtion edustaja vastasi oikeudelle.
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi Pöngän kanteen. Nyt kyseisestä oikeudenkäynnistä on kulunut yli kymmenen vuotta, mutta Pöngän valitusinto ei näytä hiipumisen merkkejä.