Onko tarkkailuhaalareihin joutuneilla vangeilla oikeus korvaukseen vai ei? Siitä on saatu oikeudesta ristiriitaisia päätöksiä. Tuorein tuli viime viikolla, kun Helsingin käräjäoikeus hyväksyi vangin vaatiman 3000 euron korvauksen. Kolmessa aiemmassa samanlaisessa tapauksessa tuomioistuin hylkäsi vaatimuksen.
Haalareita on vuoroin saanut käyttää ja ajoittain ne olivat kiellettyjä. Vuonna 2013 haalareiden käyttö lopetettiin, kun oikeusasiamies katsoi, ettei niistä ollut säädetty laissa. Vuonna 2015 käyttö aloitettiin uudestaan, kun vankeuslakiin tuli pykälät haalareista.
Korvausvaatimukset ajoittuvat eristämistapauksiin ennen uusia lakipykäliä. Taustalla on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vuonna 2014 määräämät 3000 euron korvaukset kahdelle suomalaisvangille. EIT:n mukaan haalareiden käyttö loukkasi yksityiselämään kohdistuvaa kunnioitusta.
Rikosseuraamuslaitoksessa odotettiin, että EIT:n päätös olisi johtanut korvaushakemusten vyöryyn, mutta lakimies Anne Kohvakka kertoo niitä olevan vireillä vain kymmenkunta. Kohvakan mukaan joitain vaatimuksia on vireillä myös valtiokonttorissa.
EIT:n tuomion jälkeisistä korvausvaatimuksista yhtään ei ole kuitenkaan maksettu, koska oikeus korvauksiin on epäselvä. Risessä on toivottu ratkaisua tuomioistuimesta, mutta sieltä on saatu ristiriitaisia päätöksiä.
Ristiriitaisia ratkaisuja
Oikeudessa korvausriitoja on ollut tähän mennessä viisi. Kolmessa aiemmassa vaatimus on hylätty, mutta viime viikolla Helsingin käräjäoikeus sellaisen hyväksyi sellaisen samanlaisessa tapauksessa.
Yhden käsittely on kesken.
Viittä juttua on käsitelty Helsingissä neljän eri tuomarin toimesta. Yksi tuomari on hylännyt kaksi vaatimusta, toinen on hylännyt yhden, kolmas hyväksynyt yhden ja neljännellä juttu on kesken.
Tuoreimmassa päätöksessä sittemmin jo vapautunut, talousrikoksista tuomittu vanki eristettiin maaliskuussa 2012 ja hän joutui haalareihin. Huhtikuussa 2013 eduskunnan oikeusasiamies totesi päätöksessään, ettei eristämistarkkailulle ollut riittäviä perusteita.
Oikeudessa valtio vangin kiisti korvausvaatimuksen, koska valtion mukaan EIT:n tuomitsema korvaus ei tarkoittanut sitä, että jokainen tarkkailuhaalareihin joutunut olisi oikeutettu korvaukseen.
Valtio on myös pitänyt kolmen tuhannen euron korvausta haalarin käytöstä liian suurena, kun sitä vertaa esimerkiksi siihen että syyttömästi vapautensa menettänyt saa tavallisesti 120 euroa vuorokaudelta.
3000 euron korvaus
Käräjäoikeus kuitenkin katsoi uudessa päätöksessä vangin kokeman loukkauksen niin vakavaksi, että siitä aiheutunut kärsimys on määrättävä korvattavaksi. Käräjäoikeus piti vaadittua 3000 euroa kohtuullisena.
– Tarkkailuhaalareiden käyttö ilman asianmukaista lakiperustetta on loukannut kantajan perus- ja ihmisoikeuksia, oikeus lausui.
Hylkäävät ratkaisut puolestaan ovat lähteneet siitä, että haalarin käytöstä aiheutunut kärsimys ei ole ollut vähäistä suurempaa, jolloin korvausta ei makseta.
Valtio valittaa
Lakimies Kohvakka rikosseuraamuslaitoksesta kertoo, että valtio aikoo valittaa uudesta päätöksestä hovioikeuteen. Myös kaksi aiempaa vangille kielteistä tapausta on hovioikeuden käsittelyssä vangin valitettua.
– Tämä on periaatteellisesti tärkeä juttu laajemminkin, Kohvakka sanoo. - Siitä ei ole oikeuskäytäntöä mitä tällainen EIT:n päätös merkitsee monissa muissakin asioissa.
Rikosseuraamuslaitos aikoo odottaa, että vähintään hovioikeudesta saadaan lainvoimainen päätös ennen kuin korvaushakemuksia ratkaistaan. Sellainen tullee ensi syksynä.
Rikospaikka MTV3-kanavalla keskiviikkoiltaisin klo 22.40.
Viime viikolla Rikospaikassa kerrottiin pedofiilejä jahtaavalta mieheltä vaadittavista suurkorvauksista. Katso video:
1:39
25:24
