Suomessa 14 vuotta asunut valkovenäläinen Olga seuraa entisen kotimaansa viimeaikaisia tapahtumia ahdistuneena. Hän käy kirjeenvaihtoa poliittisten vankien kanssa osoittaakseen solidaarisuutta sekä luodakseen heissä toivoa.
Olga esiintyy vain etunimellään jutun arkaluonteisuuden vuoksi. Hän kuvaa Valko-Venäjän tapahtumia yhdellä sanalla: kansanmurha.
Tilanne Valko-Venäjällä ei ole enää pelkästään maan oma ongelma, vaan se heijastuu kansainvälisesti koko maailmaan, kuten muun muassa Ryanairin pakotettu laskeutuminen Valko-Venäjälle osoitti.
– Meille se ei ole vain maa, vaan ihmisiä, jotka ovat peloissaan ja tuskissaan. Heillä ei ole paljon keinoja parantaa asemaansa, Olga sanoo.
Valko-Venäjän asukasluku on pienentynyt merkittävästi viime vuosien aikana, sillä maasta pyritään pois. Kaikille se ei kuitenkaan ole mahdollista.
– Jos esimerkiksi perheenisä lähtisi maanpakoon, tämän perhe voidaan pidättää. Koko perhettä rangaistaan, ellei perheenisä palaa.
Propagandaa esiintyy Valko-Venäjällä laajasti ja sen vastainen toiminta on maassa laitonta. Valko-Venäjällä on kaksi virallista kieltä, valkovenäjä sekä venäjä. Valkovenäjän kielestä on kuitenkin tullut Olgan mukaan protestikieli, joten sitä ei juurikaan enää kadulla kuule.
Lue myös: Kadulla kävellyt Valery pidätettiin Minskissä ja kidutettiin päiväkausia – nyt hän ei enää tunne sormiaan ja syö masennuslääkkeitä: "Koko maailmani meni rikki"
"Elämä Valko-Venäjällä on kuin vankilassa"
Olga kertoo monien ulkomailla asuvien valkovenäläisten käyttävän paljon aikaa auttaakseen maassa edelleen asuvia. Hän auttaa valkovenäläisiä kirjoittamalla lohduttavia, toivoa-antavia kirjeitä.
Kirjeitä Olga on lähettänyt monenlaisille ihmisille; lääkäreille, jalkapallovalmentajalle, opiskelijoille ja huippu-urheilijalle. He ovat saaneet syytteet mielenosoituksiin osallistumisesta tai niiden järjestämisestä. Säännöllistä kirjeenvaihtoa Olga käy 14 henkilön kanssa.
– Olen vain ihminen, joka haluaa auttaa toisia ihmisiä. Tiedän, että kirje tai kortti voi joskus muuttaa ihmisen maailman. Poliittisia vankeja rangaistaan kiduttamalla sekä eristämällä heidät täysin muusta maailmasta ja ihmisistä. Kirje tai kortti voi tuoda hetkeen lohtua tällaiselle ihmiselle.
– Elämä Valko-Venäjällä on kuin eläminen vankilassa. Olen kysynyt vankilaista poispäässeiltä, onko nyt parempi. He vastaavat, että on ihan sama, onko vankilassa vai kotona, koska poliisi on kimpussa jatkuvasti. Valko-Venäjällä ei ole turvallista missään, koko maa on ikään kuin suuri keskitysleiri.
Olga kirjoittaa kirjeitä myös valkovenäläisille vangeille Venäjällä. Eri maihin lähetetyt kirjeet eroavat toisistaan paljon, sillä Valko-Venäjällä sensuuri elää vahvana.
– Valko-Venäjälle en voi kirjoittaa mitään esimerkiksi uutisista tai käyttää mitään tukisanoja. Yleensä kerron heille itsestäni, perheestäni, luonnosta ja matkustamisesta. Venäjällä istuville vangeille voin kertoa Valko-Venäjän tapahtumista, sillä vangit pidetään eristyksissä, eivätkä tiedä mitä maailmassa tapahtuu, Olga kertoo.
Lue myös: Pysäyttävä video julki Valko-Venäjältä – vaalitarkkailija kertoo MTV Uutisille, että ihmisiä piestään henkihieveriin keskellä Eurooppaa: "Silmitöntä väkivaltaa"
Minne kirjeet katoavat?
Vaikka Olga on lähettänyt kymmeniä kirjeitä, vastauksia ei kuulu kovin usein.
– Jos vaikkapa lähetän 35 kirjettä, se on jo hyvä saavutus, jos saan kaksi vastausta. Tiedän kuitenkin ihmisten saavan kirjeeni tai korttini.
Sensuuri sekä Valko-Venäjällä että Venäjällä on kovaa. Olga uskoo silti kirjeiden menevän perille, vaikka ei vastausta saisikaan. Olga toivoo, että jos joskus tilanne menee parempaan suuntaan, hänestä ja kirjekavereista voi tulla hyviä ystäviä.
Olga on ollut yllättynyt vastauskirjeiden energisyydestä ja toivosta. Niistä huokuu periksiantamattomuus ja optimismi. Omasta toiminnasta ei luovuta mistään hinnasta.
– Mielestäni vankilassa istuvat meistä valkovenäläisistä parhaat. He ovat rohkeita ja totuudenmukaisia ihmisiä.
Vaikka kirjeiden parissa menee paljon aikaa, myöskään Olga ei aio luovuttaa. Vastauskirjeet antavat hänelle motivaatiota jatkaa ja uskoa ihmisiin.
Tällä hetkellä Olga ei uskalla käydä kotimaassaan, koska se ei ole turvallista. Hän toivoo Valko-Venäjälle kahta asiaa: poliittisten vankien vapauttamista ja uudet vaalit.