Kylmä betoniselli ja jatkuvaa kuumetta – ihmisoikeusjuristi kertoo kokemuksistaan valkovenäläisessä vankilassa

Suomessa vierailleen valkovenäläisen ihmisoikeusjuristin mukaan Valko-Venäjän ihmisoikeustilanne on huonontunut vuosi vuodelta. Itsekin vankilassa istunut Leanid Sudalenka kertoo, että poliittiset vangit ovat Valko-Venäjällä muita vankeja huonommassa asemassa.

Neljä vuotta sitten Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka julistautui presidentinvaalien voittajaksi 80 prosentin ääniosuudella. Kansa lähti kaduille ja seurauksena oli laaja pidätysten aalto ja sortotoimet, jotka jatkuvat edelleen. 

Todellisena voittajana pidettiin oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskajaa, joka johtaa nyt maan oppositiota maanpaosta käsin.

Valko-Venäjän vankiloissa on ihmisoikeusjärjestö Viasnan mukaan tällä hetkellä 1391 poliittista vankia. Luku on heinäkuulta.

Yksi heistä on Viasnan Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 2022 palkittu perustaja Ales Bjaljatski. Luku elää jatkuvasti, sillä moni on jo vapautunut, mutta tuomioita myös jaetaan ahkerasti.

Yksi tuomionsa jo kärsineistä on Viasnan ihmisoikeusjuristi Leanid Sudalenka. Sudalenka on saapunut vierailulle Helsinkiin Toimittajat ilman rajoja -järjestön Suomen-osaston ja Helsingin Sanomain Säätiön kutsumana. 

Sudalenka tuomittiin vankilaan kolmeksi vuodeksi työnsä vuoksi.

Minä en osallistunut protesteihin, vaan tarjosin lakiapua protesteihin osallistuneille. Minut tuomittiin vankilaan sen vuoksi, että pidin huolta muiden ihmisten oikeuksista, Sudalenka kertoo.

Sudalenkan mukaan poliittinen vaino on lisääntynyt Valko-Venäjällä presidentinvaalien jälkeisinä neljän vuotena. Tuomiot ovat myös pidentyneet ja niitä annetaan yhä mielivaltaisemmista syistä.

Noin 50 000 valkovenäläistä on kokenut poliittista vainoa viime vuosien aikana. Monet heistä ovat joutuneet pakenemaan maasta, Sudalenka sanoo.

Poliittisten vankien asema muita huonompi

Sudalenkan mukaan poliittiset vangit erotetaan vankilassa muista vangeista keltaisella, paidanrinnukseen laitettavalla merkillä. Asema vankilassa on muita vankeja alhaisempi ja kohtelu sen mukaista.

Olosuhteet, joissa poliittisia vankeja pidetään, jättävät jäljen terveyteen. Etenkin jos vankeusaika on pitkä, Sudalenka sanoo.

Sudalenka ei itse kokenut vankilassa väkivaltaa. Hän kuitenkin toteaa, että aggressiivinen ympäristö, stressi, huono ravinto ja ulkomaailmaan katkaistut yhteydet koettelevat vankeja henkisesti ja fyysisesti.

Ruoka ei ole ravitsevaa, eikä siinä ole vitamiineja, joten se alkaa heikentää immuniteettia, Sudalenka kertoo.

Vankilassa oli myös jatkuvasti kylmä, eikä jäinen betoniselli tarjonnut mukavuuksia.

Minulle nousi vankilassa jatkuvasti kuume, enkä tiennyt mistä se johtuu. Vapauduttuani en ole ollut kuumeessa kertaakaan, Sudalenka kertoo.

Vankilassa Sudalenka käytti aikaansa lukemiseen ja kirjoittamiseen, minkä seurauksena hänen näkönsä heikkeni voimakkaasti. 

Kolmentoista kuukauden ajan häntä pidettiin samassa sellissä tupakoitsijoiden kanssa.

En itse tupakoi, mutta 13 kuukautta olin passiivinen tupakoitsija.

Terveydenhuolto vankilassa oli kaikkiaan hyvin puutteellista, eikä esimerkiksi hammaslääkäriin ollut mahdollista päästä.

Jos istuu vankilassa yli viisi vuotta, hampaat alkavat mädäntyä suuhun.

Vankien joukossa on kymmeniä toimittajia

Lukashenka on ajanut Valko-Venäjän riippumattoman median ahtaalle, ja suurin osa riippumattomista toimittajista on joko paennut tai vankilassa.

Sudalenkan kanssa Suomeen saapunut Valko-Venäjän journalistijärjestö BAJ:n (The Belarusian Association of Journalists) varapuhteenjohtaja Barys Haretski.

Lukashenka käy sotaa vapaata mediaa vastaan. Tämä alkoi vuonna 2020 presidentinvaalien jälkeen, Haretski kertoo.

Haretskin mukaan maasta paenneet toimittajat pyrkivät jatkamaan työtään ulkomailta käsin.

Verkkosivut on tietysti blokattu, mutta Valko-Venäjällä toimii vielä YouTube, Instagram, TikTok. On selvää, että Lukashenka ja Kreml haluavat ottaa koko yleisön haltuunsa, Haretski sanoo.

Haretski toteaa, että Lukashenkan 30 vuotta kestäneen hallinnon aikana propagandaa on levitetty koko, mutta vuoden 2020 tapahtui käänne ja propagandan levitys voimistui. 

Haretskin mukaan tähän on vaikuttanut sekä Ukrainan sota että maan sisäiset asiat. Taistelu propagandaa vastaan on loputonta, mutta sinnikästä. 

Jos joka kertaa, kun avaat televisio, lehden tai radion, kuulet propagandaa, totta kai se vaikuttaa.

Toimittajien ponnisteluista tiedon välittämiseksi Valko-Venäjälle on ollut hyötyä. Haretski pitää erittäin tärkeänä, että valkovenäläisille on esimerkiksi pystytty välittämään totuudenmukaista tietoa Ukrainan sodasta.

Jos kysyt valkovenäläisiltä heidän näkemyksiään Ukrainasta, enemmistö on ehdottomasti sotaa vastaan. 

– Tässä valkovenäläisten näkökulma ja tilanne eroaa hyvin vahvasti venäläisistä, Haretski sanoo.

Kotimaa on maanpaossa jatkuvasti mielessä

Sekä Sudalenka että Haretski elävät tällä hetkellä maanpaossa Liettuassa, jossa he kokevat olevansa turvassa. Sudalenka tunnustaa olevansa optimisti, joka uskoo edelleen maansa tulevaisuuteen.

Maailma muuttuu nyt nopeasti. En usko, että diktatuuri kestää 70 vuotta, kuten se kesti Neuvostoliiton aikana, Sudalenka sanoo.

Joka ilta mennessäni nukkumaan ja herätessäni aamulla suon ajatuksen Valko-Venäjälle, ja pohdin koska voin palata. Valko-Venäjä on minulle kaikki.

Lue myös:

    Uusimmat