MTV Uutisten haastattelemat professorit eivät usko, että poikkeusolojen ja eristyksen jälkeen nähdään ennenkuulumatonta nuha- tai vatsatautiepidemiaa. Vuosi on immuniteetille lyhyt aika.
Koronaviruspandemia ja siitä johtuva sulkutila on muuttanut ihmisten elämää monin tavoin yli vuoden ajan. Osalla muutoksista voisi kuvitella olevan vaikutuksia myös vastustuskykyyn.
Kun sosiaalisia kohtaamisia on vältelty, käsihygieniaa tehostettu ja siivousta lisätty niin yksityisissä kuin julkisissa tiloissa, olemme altistuneet vähemmän vastustuskykyä valpastuttaville mikrobeille. Hygieniahypoteesin mukaan liiallinen puhtaus lisää esimerkiksi astman, allergioiden ja autoimmuunisairauksien riskiä.
Lisäksi yksinäisyyden ja stressin, joita pandemia lieveilmiöineen on monelle aiheuttanut, on todettu vaikuttavan kielteisesti vastustuskykyyn. Yksinäisyys vähentää altistumista muiden ihmisten mikrobeille, mikä aiheuttaa immuniteettivajetta. Stressin nostamat kortisolitasot heikentävät immuunivastetta.
Toisaalta korona-aika on saanut ihmiset lähtemään liikkeelle luontoon ja hankkimaan koteihinsa lemmikkieläimiä. Luonnossa liikkumisen ja lemmikkien omistamisen tiedetään tekevän hyvää vastustuskyvylle. Ja kun ihmisiä ei tapaa, pienenee myös tartuntatautien saamisen todennäköisyys.
Kaikesta huolimatta asiantuntijat eivät usko, että koronasulku hetkauttaa vastustuskykyämme suuntaan tai toiseen. Sekä Helsingin yliopiston immunologian professori Seppo Meri että Turun yliopiston infektiosairauksien professori Jarmo Oksi arvoivat, että reilun vuoden eristäytyminen ei ole riittävä aika immuniteettia heikentämään.
– Vaikutukset ovat hyvin lieviä jos huomattaviakaan, Meri sanoo.
Luontainen ja hankittu immuniteetti
Jos paino on noussut korona-aikana, voi vastustuskykykin olla heikentynyt. Kuvituskuva.
Ihmisen yksilöllinen immuniteetti on pohjimmiltaan synnynnäinen. Luontaisen immuniteetin perusta kehittyy jo sikiöaikana ja heti syntymän jälkeen. Opittu tai hankittu immuniteetti sen sijaan saadaan, kun ihminen elämän varrella kohtaa luonnollisesti tai rokotteissa vieraita mikrobeja.
Luontainen immuniteetti on tavallaan puolustuksen ensilinja, joka ryhtyy nopeasti taistelutoimiin vihollista vastaan ja toimii aina samalla tavalla samankaltaisia kohteita vastaan. Hankittu immuniteetti suuntautuu vain vieraaksi tunnistettua rakennetta vastaan, ja sen käynnistyminen vie päiviä.
Rokotusten ja mikrobeille altistumisen lisäksi immuniteettia kasvattavat hyvä yleiskunto, terveellinen monipuolinen ravinto, normaalipainossa pysyminen, riittävä D-vitamiinin saanti sekä hyvät yöunet. Luonnossa liikkuessaan ja möyriessään ihminen altistaa itsensä erilaisille mikrobeille, millä on huomattu olevan vastustuskykyä vahvistava vaikutus.
Lue myös: Bakteeriopin professori Pentti Huovinen kertoo todellisen syyn, miksi ravitsemussuosituksia pitäisi noudattaa – yllättävä tekijä monien sairauksien taustalla
Ylipaino, tupakointi, liiallinen alkoholin käyttö, vähäinen liikunta sekä yksipuolinen ravinto sen sijaan vaikuttavat kielteisesti vastustuskykyyn. Myös solunsalpaajat, syöpä- ja autoimmuunitaudeissa käytettävät vasta-ainevalmisteet ja kortisonihoito, korkea verensokeri, astma, synnynnäinen immuunivajavuustila, HIV sekä pernan poisto heikentävät immuniteettia.
Antibioottien runsas käyttö voi pitkällä tähtäimellä välillisesti heikentää elimistön puolustusmekanismeja muuttamalla ihon ja suoliston bakteerikantaa epäsuotuisampaan suuntaan. Keholle suotuisten bakteerien poisto tekee tilaa haitallisemmille mikrobeille.
Vastustuskyvyn heikkenemisestä kertovia merkkejä ovat esimerkiksi jatkuvat infektiot ja kuumetaudit, suuhun ilmestyvä sammas, ihottumat, ruokahaluttomuus, ripuli sekä muut suolistovaivat.
Korona-ajan lasten immuniteetista ei tarvitse huolestua
Luonnossa möyriminen vahvistaa immuniteettia. Kuvituskuva.
Vuosi voi tuntua pitkältä ajalta poikkeusoloissa vietettynä, mutta immuunipuolustukseen sulkutila ei vaikuta. Jarmo Oksi epäilee, että ainut tapa, jolla koronasulku on voinut vaikuttaa ihmisten immuniteettiin, on painoindeksin nouseminen.
Vaikka epidemian hillitsemiseksi tehdyt varotoimenpiteet ovat vähentäneet ihmisten törmäämistä kausittaisiin taudinaiheuttajiin ja näin voineet aiheuttaa immuniteettivajetta, on immuunijärjestelmän saama lepoaika myös antanut sille lisäkapasiteettia reagoida uusiin infektiouhkiin.
– Immuniteetti on jäänyt kehittymättä niitä vastaan, mutta sitä vanhaa immuniteettia kyllä on paljon olemassa, Meri sanoo.
Huolta ei tarvitse kantaa korona-ajan pikkulapsistakaan, vaikka varhaislapsuuden vähäisen mikrobialtistuksen tiedetään lisäävän lapsen riskiä esimerkiksi allergioihin, astmaan ja autoimmuunisairauksiin.
– Lasten immuunijärjestelmät ovat niin dynaamisia ja sopeutuvaisia, Meri vakuuttaa.
Poikkeusoloista voi seurata jotain hyvääkin. On mahdollista, että vältetyt infektiot ovat hillinneet sellaisten tautien kehittymistä, joiden yksi mahdollinen syy ovat tietyt virukset. Esimerkiksi enteroviruksilla on arveltu olevan yhteys tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen. Tulevaisuudessa nähdään, vaikuttaako koronasulku lyhyellä tai pitkällä aikavälillä diabetestapauksiin.
Lue myös: Lapsen tuhat ensimmäistä päivää ohjaavat terveyttä läpi elämän – nämä kolme tapaa tukevat vastasyntyneen suolistomikrobistoa
Tehokurssi hengitystieinfektioiden välttämiseen
Kulkutaudit eivät ole katomassa minnekään ja on melko selvää, että poikkeusolojen jälkeen nuhia ja vatsatauteja esiintyy entiseen tapaan. Mitään ennennäkemätöntä sairastumisvyöryä ei kuitenkaan ole odotettavissa, vaikka immuniteettivajetta on syntynyt.
Toisaalta pandemia-ajan opit voivat auttaa torjumaan tauteja myös tulevaisuudessa.
– Ihmiset ovat käyneet tehokurssin, miten hengitystieinfektioita vältetään, Meri luonnehtii.
Hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta huolehtiminen, pärskivien ihmisten välttely sekä kotiin jääminen kipeänä, on siis syytä muistaa jatkossakin. Meri arvelee, että kasvomaskien käyttö saattaa jäädä osaksi ”uutta normaalia” joissain tilanteissa, mutta Oksi suhtautuu asiaan epäilevämmin.
Lue myös: Tulevaisuuden tartuntataudit ja "hiljainen pandemia" uhkaavat meistä jokaista – torju terveyskriisiä näin
Pöpökammosta voi olla haittaa
Liialliseen pöpökammoisuuteen ei ole syytä. Ihmisen immuunipuolustus on tehokas järjestelmä, johon kannattaa luottaa.
Esimerkiksi kovin runsas käsien pesu ja desinfiointi vahingoittaa ihon normaaliflooraa eli haitatonta mikrobistoa ja normaalia rasvakerrosta, jolloin suojaavien bakteerien tilalle voi tulla haitallisia bakteereja. Samaten luonnon mikrobeista puhdistettu yksipuolinen ympäristö voi johtaa hyvien mikrobien menettämiseen ja altistaa immuunipuolustuksen häiriöille.
– Immuunijärjestelmän toiminta ei huolestumisella parane. Huolehtimisen mikrobi-infektioista voi ulkoistaa immuunijärjestelmälle, Meri sanoo.
Toki ilmeisen infektioriskin aikaan, esimerkiksi epidemioiden jyllätessä, kannattaa toimia järkevästi, eikä ehdoin tahdoin altistaa itseään infektioille.
Lue myös: 5 elämäntapaa, jotka antavat jopa kymmenen tervettä lisävuotta – kuinka montaa noudatat?
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Millaista maskia käytät? Videolla sairaanhoitaja havainnollistaa erilaisten mallien tehokkuutta yksinkertaisella testillä.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Osittaislähde: Terveyskirjasto